Vaihtoehtoja on hänen mukaansa kolme: ohjeistuksen muutos, muutoksen vieminen läpi asetuksella tai lainmuutos.

– Ohjeistuksen muutos veisi päivän tai kaksi, mutta mikä se vaikuttavuus on, sitä on käydään läpi, Lintilä sanoo STT:lle.

Lainmuutos olisi keinoista raskain ja veisi Lintilän mukaan noin kuukauden.

Julkisuudessa on arvosteltu sitä, että näiden tahojen myöntämät tuet kohdistuvat enimmäkseen uudistamishankkeisiin eivätkä tilojen vuokriin tai palkkojen maksuun, jotka ovat monessa yrityksessä akuutein ongelma.

Hallitus kertoi eilen linjanneensa, että alkuvuonna maksettuja arvonlisäveroja voitaisiin palauttaa yrityksille lainana. Lintilän mukaan tämä olisi verraten helposti toteutettava muutos, joka voisi tulla jo ensi viikolla valtioneuvostoon.

Lainaan tulisi kolmen prosentin korko, joka ministerin mukaan tulee puhtaasti EU-direktiivistä.

Nähtäväksi jäisi, uskaltautuvatko yritykset alv-lainaa ottamaan. Lintilän mukaan ainakin Finnveran rahoitukset ovat lähteneet yllättävän vähän liikkeelle tilanteessa, jossa kriisin loppua ei näy.

– Yritykset eivät uskalla hakea lainarahoitusta, kun vastarantaa ei näy. Täysin mahdotonta on sanoa, kauanko tämä jatkuu.

Nopeiden keinojen lisäksi pitää Lintilän mukaan kehittää sivussa pitkäkestoisempaa, vaihtoehtoista tukikeinoa.

Vesa Vihriälän työryhmän malli on hänen mukaansa hyvä pohja valmisteluun, mutta vielä raakile. Esimerkiksi yritysten tukeminen niiden menetetyn liikevaihdon perusteella olisi teknisesti nyt esiteltyjä keinoja työläämpi toteuttaa.

Lintilä toivoo myös muiden ministeriöiden alkavan etsiä keinoja yritysten tukemiseksi.

– Koko ajan pitää pyöriä se, että pystytään pieniä ja keskisuuria yrityksiä rahoittamaan. Kun on tiedossa, että kymmeneltä prosentilta loppuvat rahat kuukauden sisällä, apparaatin pitää toimia.

STT–Piia Leino