Stubbin mukaan Suomi on osoittautunut toimintakykyiseksi kylmän sodan jälkeisellä siirtymäkaudella.

– Käsittelemme maailmaa sellaisena kuin se on ja pyrimme muovaamaan sitä suuntaan, jonne haluaisimme sen menevän. Emme vain sopeudu, vaan vaikutamme, Stubb sanoi.

Diplomatian pelilaudalla kannattaa Stubbin mukaan olla mieluummin pelaaja kuin nappula.

STUBBIN mukaan maailmaa määrittelee tulevaisuudessa yhä enemmän valta ja voima. Muutos tapahtuu asteittain ja pitkällä aikavälillä.

– Näinä aikoina muutos kuitenkin näkyy meille tapahtumina, jotka tekevät siitä konkreettisen ja äkkinäisen, jopa rajun.

Hän nosti alkuvuoden tapahtumat esimerkiksi asioista, joihin Suomi on pyrkinyt vaikuttamaan ja mainitsi tässä yhteydessä Ukrainan rauhanprosessin ja työn Grönlantia koskevien jännitteiden laukaisemiseksi. Suomi on lisäksi ottanut kantaa Venezuelan tilanteeseen ja Iranin väkivaltaisuuksiin.

– Euroopan turvallisuutta muokkaa nyt vahvimmin kolme asiaa. Ensinnäkin Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Toiseksi Kiinan nousu suurvallaksi. Ja kolmanneksi Yhdysvaltojen uusi ulko- ja turvallisuuspoliittinen doktriini. Nämä kaikki myös muokkaavat maailmaa suuntaan, jossa voima määrittelee kansainvälisiä suhteita yhä enemmän.

SUOMI on reagoinut muutoksiin Stubbin mukaan toimimalla kuten liittymällä Natoon, vaikuttamalla EU:ssa ja laajemmin osana Eurooppaa.

– Siksi pidämme huolta omasta puolustuskyvystämme ja kokonaisturvallisuudestamme.

– Murroksen keskellä Euroopasta tulee entistä itsenäisempi toimija. Se ottaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan. Se vahvistaa omaa puolustustaan. Se rakentaa maailman laajinta vapaakauppaverkostoa. Koska olemme EU:n täysivaltainen jäsen, voimme vaikuttaa.

Yhdysvallat on Stubbin mukaan Suomelle tärkeä liittolainen. Hän kuitenkin myönsi Yhdysvaltain olevan muutoksessa.

– Muutoksessa on myös sen suhtautuminen liittolaisiinsa ja sen tapa tehdä ulkopolitiikkaa. Tämän olemme nähneet läheltä viimeisen vuoden aikana.

– Yhdysvaltain nykyhallinnon ulkopolitiikan taustalla on ideologia, joka on ristiriidassa omien arvojemme kanssa esimerkiksi siinä, että se murentaa nykyistä kansainvälistä järjestelmää.

YHDYSVALLAT toimii Stubbin mukaan enemmän kansainvälisten instituutioiden ulkopuolella. Eurooppa on Yhdysvaltain ulkopolitiikan prioriteettilistalla läntisen pallonpuoliskon ja Aasian-Tyynenmeren alueen takana.

– Nämä ovat realiteetteja, joiden kanssa työskentelemme päivittäin. Hetkessä emme kykene sopeutumaan tähän murrokseen. Valintoja joudumme jatkossakin tekemään. Kahdenvälinen suhteemme on niin vahva, että kykenemme keskustelemaan asioista suoraan.

– On asioita, joissa teemme yhteistyötä, kuten puolustus, Nato ja meriteollisuus. Samalla on asioita, joista olemme avoimesti eri mieltä, kuten ilmastonmuutos tai suhtautuminen kansainvälisiin instituutioihin ja sääntöihin.

Stubbin mukaan Suomen tavoitteena on, että Eurooppa on tulevaisuudessa Yhdysvalloille tasaveroisempi ja kykenevämpi kumppani.

– Kykenevyys mahdollistaa myös itsevarmuuden. Ilman voimaa kovat lausunnot kaikuvat onttoina. Samalla haluan muistuttaa, että Nato on määritelmällisesti liitto, joka yhdistää Pohjois-Amerikan ja Euroopan. Yhdessä olemme maailman vahvin puolustusliitto.

KANSAINVÄLISIÄ sääntöjä ja instituutioita tarvitaan Stubbin mukaan vähintään yhtä paljon kuin ennenkin.

– On Suomen etu ylläpitää kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää. Maailma vailla sääntöjä on pienelle valtiolle karu.

– Kyse ei ole idealismista, eikä edes pelkästään arvoistamme. Kyse on nimenomaan etujemme puolustamisesta. Etujemme, jotka liittyvät turvallisuuteen, talouteen ja lopulta arkiseen elämäämme ja elintasoomme.

Puheensa loppupuolella Stubb muistutti kansanedustajia käytöstavoista.

– Politiikassa sanat muuttuvat teoiksi. Merkitystä on sillä, millaista kieltä käytämme. Valitettavasti maailmassa on monta esikuvaa niille, jotka haluavat puhua vähättelevästi ja loukkaavasti toisista ihmisistä ja kokonaisista ihmisryhmistä.

– Tänä päivänä usein se, joka sanoo räväkämmin, saa eniten näkyvyyttä. Provokaatiot palkitaan huomiolla. Ylilyöntejä luullaan rohkeudeksi. Liioittelua totuudenpuhumiseksi.

STUBB vetosi vaalivaltiopäivien avauspuheessaan omaan kokemukseensa, jonka mukaan vaaleja ei voiteta toisia haukkumalla.

– Harvoja kiinnostaa, mitä sinä vastustat. Monia kiinnostaa, mikä sinulle on tärkeää.

– Muistakaa, demokratiassa saa ja pitää käydä sivistynyttä keskustelua. Ja olla myös eri mieltä. Näytetään taas maailmalle, että Suomi on myös vaalikamppailun aikana demokratian mallimaa, presidentti sanoi.