Tutkitut 15–16-vuotiaat nuoret olivat poliisin kanssa tekemisissä muun muassa tilanteissa, joissa heidät poistettiin paikalta, otettiin kiinni tai laukkuja ja vaatteita tutkittiin. Kyse oli usein nuorten vapaa-ajanvietosta, alkoholinkäytöstä tai rikosepäilyistä.

Nelisenkymmentä prosenttia tutkituista nuorista oli kokenut myös vartijoiden ja järjestyksenvalvojien puuttuvan tekemisiinsä.

Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa käytettiin aineistona yhdeksäsluokkalaisille tehtyä koko Suomen kattavaa nuorisorikollisuuskyselyä sekä Helsingissä kerättyä ryhmähaastatteluaineistoa. Haastatteluihin osallistui kolmisenkymmentä nuorta.

Tutkimuksen mukaan nuorten ja poliisien kohtaamisia leimasi jännitteisyys, vaikka yleinen luottamus poliisiin on Suomessa korkea. Väittelijä Elsa Saarikkomäen mukaan puuttumistilanteissa voidaan edistää nuorten ja virkavallan suhdetta, jos vuorovaikutus on hyvää ja arvostavaa.

– Nuoret toivoivat poliisin ja vartijoiden olevan ystävällisiä, oikeudenmukaisia ja jopa empaattisia. Lisäksi nuoret arvostivat rauhallisuutta ja sitä, että heitä kuunneltiin. Liian kovat otteet ja aggressiivisuus heikensivät luottamusta, Saarikkomäki kertoo.

Nuoret luottivat enemmän poliisiin kuin vartijoihin ja järjestyksenvalvojiin. Vartijoiden koettiin toimivan usein epäystävällisesti ja häätävän nuoria kauppakeskuksista.

– Yksityisen turvallisuusalan kasvu on keskeinen muutos, johon ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Olisikin tärkeää panostaa vartijoiden koulutukseen, jotta heillä olisi paremmat edellytykset toimia nuorten kanssa, Saarikkomäki sanoo.