Pääkirjoitukset
23.8.2017 21:05 ・ Päivitetty: 24.8.2017 06:16
Nuorten miesten hätä on otettava tosissaan: Myyrmanni 2002, Jokela 2007, Kauhajoki 2008, Hyvinkää 2012, Imatra 2016 ja Turku 2017
Nuorten miesten tekemät lohduttomat väkivallanteot 2000-luvulla ovat pysäyttäneet suomalaisen yhteiskunnan liian usein. Lista on lohduton: Myyrmanni 2002, Jokela 2007, Kauhajoki 2008, Hyvinkää 2012, Imatra 2016 ja Turku 18.8.2017. Iskuissa on kuollut 32 ja haavoittunut 180. Iskuista viimeisimmän päätekijäksi epäillään 18-vuotiasta marokkolaismiestä, loput ovat kantasuomalaisten epätoivoisia tekoja. Kyseessä on myös Suomen historian ensimmäinen varsinainen kansainvälinen terroriteko. Raju ravistus 100-vuotiaalle Suomi-neidolle.
Viime päivät ovat nostaneet ainakin seuraavat kysymykset pintaan. Miksi murhaaja valitsi kohteikseen pelkästään naisia? Mikä on tämän liikkeen yhteys Isis-järjestöön? Miten uskonnollisesti motivoitunut isku oli?
Usein terrori-iskujen taustalla on ääri- islamilainen jihad-ajattelu, jossa vääräuskoisten tappaminen sallitaan hyvässä tarkoituksessa.
Iskun toteuttamisesta epäilty nuori marokkolaismies oli tullut Suomeen keväällä 2016. Tiedämme, että hän on ollut turvapaikanhakuprosessissa mukana. On selvää, että vastaanottokeskusten sisäistä valvontaa on tiivistettävä, jotta ääriainekset tunnistetaan paremmin. Lisäksi kielteisten turvapaikkapäätösten saaneiden ihmisten maahan jääminen on otettava vakavammin yhteiskunnallisena riskitekijänä.
Mitä Turun surullisesta terrori-iskusta seuraa yhteiskunnassamme? Ensinnäkin vastaanottokeskuksiin kohdistuu jatkossa entistä suurempi uhka. Toiseksi yhteiskunnallinen keskustelu kärjistyy ja perussuomalaiset saavat iskusta poliittista polttoainetta. Kolmanneksi jo nyt sosiaalisesta mediasta huomaa, että maahanmuuttoa kannattavien ja vastustavien leirien kannanotot kovenevat. Neljänneksi yleinen yhteiskunnallinen turvallisuudentunne ja luottamus heikkenevät.
Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta uhkakuvat eivät toteutuisi? Usein terrori-iskujen taustalla on ääri- islamilainen jihad-ajattelu, jossa vääräuskoisten tappaminen sallitaan hyvässä tarkoituksessa. Tässä tilanteessa islamilaisten uskonnollisten johtajien tulisi Suomessa tuomita iskut islamin uskon vastaisina julkisesti, systemaattisesti ja yksiselitteisesti. On hienoa, että Suomen islamilainen neuvosto on tuominnut Turun iskun mutta vasta uskonnollisten johtajien tuomitsevat lausunnot saattavat purra näihin ääriryhmiin ja samalla islamin uskoa tuntemattomat tulevat tietoisiksi siitä, että väkivalta ei kuulu tämän päivän islamiin.
Yhteiskunnan suurin uhka liittyy tällä hetkellä merkityksettömyyttä elämässään kokeviin nuoriin miehiin.
Lisää aiheesta
Yhteiskunnallinen keskustelu tuntuu polarisoituvan koko ajan maahanmuuton ympärillä. Helsingin yliopiston terrorismitutkija Leena Malkki kertoi Demokraatin haastattelussa 8.6.2017 turhautuvansa, kun ihmisten puhuvat toistensa ohi terrorismikeskustelussa. Hänen mukaansa keskustelussa on mustavalkoinen ja lokeroiva sävy. Malkki kritisoi yleistä ilmiötä, jossa ihmisyyttä ei katsota kokonaisuutena. Sen vuoksi hän ei suostu näkemään terroristeja yksinomaan pahoina, vaikka jotkut saattavatkin tulkita sen heidän ”hyysäämisenään”. Malkki tähdentää vielä, että terrorismin ymmärtäminen ei tarkoita sitä, että hyväksyisi sen.
Yhteiskunnan suurin uhka liittyy tällä hetkellä merkityksettömyyttä elämässään kokeviin nuoriin miehiin. Juuri heihin ääriajattelu iskee herkimmin. Jatkossa on poliittisesti ja yhteiskunnallisesti tehtävä kaikki mahdollinen, jotta nämä ihmisten löytävät tappamisen sijaan elämään muunkin tarkoituksen.
JÄLKIKIRJOITUS: Turun tragedian pimeydestä loisti muutaman valon pisara: Moni ihminen lähti henkensä kaupalla puolustamaan puukotuksen uhreja. Moni heistä oli maahanmuuttajataustainen.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.