Teatteri ja Tanssi
28.10.2019 10:36 ・ Päivitetty: 28.10.2019 10:36
Nykysirkusarvio: Ilma-akrobatian ja musiikin runollinen duetto
Ilma-akrobaatti Ilona Jäntin ja muusikko Aino Vennan uusimmasta yhteisteoksesta Ballantine Scale Cirkossa on vaikea kirjoittaa. Nimenomaan siksi, että hyvin suuri osa esityksen hurmaavuudesta perustuu pieniin tai suurempiin yllätyksiin, enkä halua paljastaa niitä ja viedä näin tehoa teokselta.
Esityksen nimellä on tieteellinen tausta. Ballantine scale tarkoittaa asteikkoa, joka mittaa merenrannan lajiston perusteella, kuinka suojainen ranta on. Ja meren äärellä esityksessä ollaan varsinkin äänimaailmassa aaltojen vyöryessä tasaisesti rantaan.
Esitys ei kuitenkaan ole mitenkään tieteellinen tai vaikeaselkoinen, vaan pikemminkin runollinen ja salaperäinen. Ballantinen Scalen meri on öinen meri, jossa valkoisessa teltassa vallitsee illan ja yön hämäryys ja yllä kimmeltää välillä myös tähtitaivas.
Cirko -Uuden sirkuksen keskus
Ballantine Scale
Koreografia ja ilma-akrobatia – Ilona Jäntti – Sävellys ja laulu Aino Venna – Sovitukset Erik Michelsen ja Aino Venna – Valot Kauri Klemelä – Ääni Pauli Riikonen – Lavastus Pavla Kamanova – Kontrabasso Erik Michelsen
Tähän tunnelmalliseen toden ja mielikuvituksen välimaastoon Jäntti ja Venna luovat oman maailmansa, joka solmiutuu Vennan ranskaksi tai englanniksi vangitsevasti tulkitsemista sävellyksistä ja Jäntin rengastrapetsilla, köysissä tai jättimäisessä verkossa toteuttamasta koreografiasta.
Käytän tarkoituksella sanaa koreografia, sillä liikkeet ovat enemmän tanssia kuin sirkusakrobatiaa, yhtään väheksymättä niiden vaativuutta ja teknistä taitavuutta. Jäntin liikkuminen ilmassa on niin luontevaa ja sulavaa, että tulee tunne sen olevan hänelle jopa luontaisempi ympäristö kuin maan kamara.
Ballantine Scale on Jäntin ja Vennan kolmas yhteinen teos. Ja se näkyy kaikessa. Tässä sirkuksen ja musiikin tasaveroisessa duetossa uskalletaan käyttää aikaa. Esityksen tempo on rauhallinen kuin rantaan jatkuvasti lyövät meren aallot ja samalla tavalla myös koko ajan muuttuva. Jokainen akrobatiaosuus tai musiikkikappale antaa katsojalle pienen ahaa-elämyksen.
Esityksessä ei ole mitään varsinaista juonta. Se koostuu tunnelmapaloista, jotka kukin tavalla tai toisella johtavat seuraavaan. Jos haluaa, sitä voi tulkita matkaksi meren ja taivaan äärettömyyksissä, mutta yhtä hyvin myös ajan kerroksissa.
Pavla Kamanovan suunnittelema jättikokoinen valkoinen teltta toimii sekä suojana että rajapintana tutun ja tuntemattoman välissä. Toisaalta se on niin kevyt, että sen taaksekin näkee kun on tarkoitus ja sen voi myös poistaa tieltä kuin verhon.
Tärkeä merkitys sekä kokonaistunnelmalle että erityisesti vähitellen paljastuville yllätyksille on Kauri Klemelän valaistuksella. Se on pehmeän hämärää ja jotenkin turvallisen oloista, mutta paljastaa silti kaiken tarvittavan.
Ballantine Scale on erinomainen pieni esityshelmi, joka sisällöltään ja tunnelmaltaan sopii loistavasti loppusyksyyn.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.