— Nykyisessä tilanteessa palkankorotuksille on tilaa ilman, että kilpailukykymme vaarantuu. Paraneva ostovoima on myös hyvä tapa juhlia satavuotista Suomea.

Oksan mukaan on selvää, että nollakorotusten aika on ohitse.

— Suomalaisen talouden tunnelin päässä on valoa. Bruttokansantuote hiipii ylöspäin, samoin teollisuustuotanto ja työllisyys ovat hiljakseen paranemassa. Emme ehkä ole astumassa tarumaiseen eldoradoon tai talouden kultaiseen kauteen, mutta merkit paremmasta kehityksestä ovat selvät.

Oksan mukaan Sipilän hallituksen ajama ns. kilpailukykysopimus tehtiin, koska “kyse oli taloudesta, puhtaasta rahasta, tai pikemminkin talouden alamäestä ja rahan puutteesta”.

— Koskaan aikaisemmin emme olleet yhtä varmoja, että taloutemme on syöksykierteessä. Olimme myös valmiita lähes mihin tahansa saadaksemme syöksyn oikaistua.

Vuosina 2015–2016 suomalaisten kriisitietoisuus oli huipussaan. Tämä ei tarkoittanut ymmärrystä suurista, maailmanlaajuisista uhista, kuten vaikka ilmastonmuutoksesta.

— Kikyä kaupattiin ja se myytiin suomalaiselle palkansaajalle etenkin kansainvälisen kilpailukykymme rapistumisella. Nyt olemme tilanteessa, jossa vuoden 2016 ensimmäisellä puolikkaalla yksikkötyökustannuksemme laskivat noin kaksi prosenttiyksikköä. Esimerkiksi Saksassa ne nousivat samassa ajassa suurin piirtein saman verran. Saksassa toteutettiin lisäksi tänä vuonna lähes viiden prosentin palkankorotukset, Ruotsissa päädyttäneen seuraavalla kierroksella pariin prosenttiin.