”Nyt me keskustelemme julkisuuden kautta” – Hallitus solmussa kasvupalvelulain kanssa, Lindströmin mukaan seuraavaa tapaamista ei ole sovittu

Kuva: Lehtikuva / Heikkki Saukkomaa
Työministeri Jari Lindström katsoo, että hallituksessa on pidettävä kiinni aiemmasta sopimuksesta.

STT kertoi eilen, että hallituskumppanit keskusta ja kokoomus ovat päässeet kompromissiin kasvupalvelulain päälinjauksista.

Kompromissin mukaan kuntien muodostama kuntayhtymä voisi tietyin ehdoin järjestää työllisyys- ja yrityspalvelut maakuntien sijaan. Siniset eivät kuitenkaan ole hyväksy ratkaisua.

Sinisten mielestä vastuu työllisyys- ja yrityspalveluiden järjestämisestä pitäisi olla maakunnalla, työministeri Jari Lindström (sin.) kertoi aiemmin STT:lle. Aiemmin vain pääkaupunkiseudulle oli sovittu oma erillisratkaisunsa, mikä niin ikään sopii sinisille. Uudellamaalla järjestämisvastuu olisi pääkaupunkiseudun kuntien kuntayhtymällä.

Ministeri Jari Lindström, missä asian kanssa nyt mennään?

– Me menemme nyt siinä, kun näköjään joku halusi tämän julkisuuden kautta viedä.

Kuka näin on tehnyt?

– En minä tiedä enkä halua lähteä ketään syyttelemään, mutta jonkunhan on täytynyt jollekin kertoa, koska nyt me keskustelemme julkisuuden kautta, Lindström harmittelee keskeneräisen asian päätymistä julkiseen ruodintaan.

– Se pitää paikkansa tuo STT:n uutinen, että kompromissiehdotus on tehty ja me emme ole sitä hyväksyneet sen takia, että me olemme sitä mieltä, että jos menemme erillisratkaisujen tielle, kasvupalvelujen koko idea saattaisi vaarantua. Vielä isompi ongelma, josta itse kannan huolta on työtön. Hänen palvelunsa tulevaisuudessa ei olisi sitä, mitä me tällä tavoittelemme. Sen takia me olemme tässä hankalia, Jari Lindström sanoo.

Lindstömin mukaan mitään päivämäärää seuraavasta neuvottelusta ei ole. Hän ei ryhdy arvioimaan, koska seuraavan kerran neuvotellaan.

– Meillä on nyt tällä hetkellä tämä tilanne tämä, että me emme suostu tällaiseen kompromissiin. Meidän täytyy sitten miettiä, miten tästä mennään eteenpäin. Enempää minä en rupea tätä avaamaan, en mitään aikatauluja, emme ole sopineet mitään seuraavaa tapaamista.

Onko mitään tietä, jota pitkin voisi lähteä eteenpäin?

– Se tie on, kun me kerran sovimme tämän. Silloin me suostuimme siihen kompromissiin, että pääkaupunkiseutu saa erillisratkaisun. Se oli meidän vastaantuloa. Kun me sen teimme, me silloin sanoimme että okei, mutta me pelkäämme sitä, että seuraavana siellä on jonossa muut seuraavat isot kaupungit. Ja näin kävi! Nyt me olemme tässä tilanteessa.

– Me olemme tavallaan peränneet neuvotteluissa sitä, että mikä tässä on muuttunut ja tuokaa meille perustelut, mitä uutta on tullut pöytään, joka olisi parempi kuin se sopimus, jonka me alun perin teimme. Siitä me pidämme kiinni.

Onko ehdoton, että on vain pääkaupunkiseudun erillisratkaisu ja sillä selvä?

– Minä olen pitänyt siitä kiinni, että kasvupalvelun idea toteutuu ja työtön hyötyy. Se on lähtökohta.

Ja tässä (kokoomuksen ja keskustan) kompromississa näin ei käy?

– Siinä on sellainen riski olemassa, että näin ei käy. Se ei ole mikään ehdoton. Emme voi sanoa mustavalkoisesti, että näin tulee käymään, mutta siinä on olemassa suurempi riski kuin sinä, mikä oli se alkuperäinen sopimus.

Onko vaara, ettei se mene perustuslakivaliokunnasta läpi?

– Totta kai. Siinä on myös tämä. Jos kohdellaan eri alueita eri tavalla, emmehän me ole kokeilleet vielä tätä pääkaupunkiseudun erillisratkaisuakaan, mitä perustuslaki sanoo siitä.

– Meidän lähtöoletus, virkamiesten näkemys on se, että pääkaupunkiseudun erillisratkaisun pystyy perustelemaan, koska se on erilainen. Mutta sitten jos sinne lyödään lisää, sitten alkaa mennä vähän vaikeammaksi. Minä en ole mikään perustuslakiasiantuntija.

Kumpi on tällä hetkellä helpompi saada kannallenne, kokoomus vai keskusta?

– Minä en rupea käymään julkisuuden kautta näitä neuvotteluja.

Keskustalainen elinkeinoministeri Mika Lintilä ei halunnut kommentoida kasvupalvelulakiuudistuksen neuvottelutilannetta Demokraatille.

– En tietenkään, kun se on kesken.

Kysymykseen uudistuksen etenemisen aikataulusta Lintilä sanoo vain:

– Aika äkkiä.

Kokoomuksen puolesta nevuotteluissa on mukana oikeusministeri Antti Häkkänen.

HS: Poliisi teki kotietsinnän Helsingin Sanomien kohutun artikkelin kirjoittaneen toimittajan kotiin

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Poliisi on tehnyt kotietsinnän Helsingin Sanomien toimittajan Laura Halmisen kotiin sunnuntaina illalla, uutisoi Helsingin Sanomat.

Halminen on toinen HS:n lauantaina ilmestyneen, puolustusvoimien Viestikoekeskusta käsittelevän kohutun artikkelin kirjoittajista.

Lehden mukaan Halmiselta vietiin muun muassa tietokone ja muistitikkuja.

Helsingin Sanomien mukaan kotietsinnän perusteeksi poliisi kertoi epäilyn turvallisuussalaisuuden ilmaisemisesta. Poliisilla ei Halmisen mukaan ollut tuomioistuimen päätöstä etsinnän tekemiseksi.

Päivällä Halminen kertoo vasaroineensa hallussaan olevan tietokoneen kovalevyä tuhotakseen tietoja. Tämä aiheutti savua ja toimittaja kutsui palokunnan paikalle. Mukana tulivat myös poliisit.

HS:n tietojen mukaan koneella ei ole viestintälaki-artikkeliin liittyvää materiaalia.

Keskustelua aiheesta

Entinen puolustusministeri avautuu Twitterissä: ”Kerrankin media myöntää mokanneensa ja sille nostan hattua. Asia on vakava. Kuka eroaa?”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Stefan Wallin.

Entinen puolustusministeri, kansanedustaja Stefan Wallin (r.) ottaa Twitterissä voimakkain sanankääntein kantaa kohuttuun Helsingin Sanomien artikkeliin Viestikoekeskuksesta.

– Eilen HS lupasi lisää paljastuksia sotilastiedustelusta tämän päivän lehdessä. Lehdessä on päätoimittajan kootut selitykset miksi salaisen tiedon paljastaminen oli perusteltua – mutta eilen luvatut lisäpaljastukset puuttuvat. Tuliko sittenkin pupu pöksyyn, HS? Wallin muun muassa kirjoitti tänään päivällä.

Jo eilen hän oli ottanut asiaan kantaa:

– HS kunnioittaa Suomi 100-juhlavuotta avaamalla tänään joulukalenterinsa: sarja jossa HS, salaisten, vuodettujen muistioiden perusteella, paljastaa tietoja Suomen sotilastiedustelusta. Hyvää joulua ja antoisia lukuhetkiä, Tehtaankatu! hän kirjoitti.

Tänään Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi kirjoitti artikkelin, jossa hän sanoi, että artikkeli Viestikoekeskuksesta olisi pitänyt perustella paremmin lukijoille.

Wallin on kommentoinut myös tätä. Toisaalta hän kiittää Helsingin Sanomien, mutta kyselee perään kohdistamatta kehenkään: Kuka eroaa?.

– STT: HS:n vastaava päätoimittaja: Emme onnistuneet perustelemaan riittävästi salaiseksi luokiteltujen tietojen käyttöä. Toimituksen syytä katsoa peiliin. Sådär ja. Kerrankin media myöntää mokanneensa ja sille nostan hattua. Asia on vakava. Kuka eroaa? Wallin kirjoittaa.

Wallin toimi puolustusministerinä Jyrki Kataisen (kok.) hallituksessa 2011–2012. Hän on tällä hetkellä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen .

Nyt, taas, puhuu HS:n vastaava päätoimittaja: ”Ymmärsin pian, että jokin oli mennyt vikaan”

Kuva: Lehtikuva

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi sanoo uudessa kirjoituksessaan myöhään sunnuntaina, että artikkeli Viestikoekeskuksesta olisi pitänyt perustella paremmin lukijoille. Niemi perusteli jo eilen ensimmäisen kerran HS:n uutista.

”Ymmärsin pian, että jokin oli mennyt vikaan. Jos uutisen ja sen julkaisun perusteista käydään näin kovaa jälkikäteistä keskustelua, on toimituksellekin selvää, että on syytä katsoa peiliin.”

Tässä emme selvästikään onnistuneet.

Niemi kirjoittaa, että monelle lukijalle oli jäänyt epäselväksi se, miksi HS oli julkaissut artikkelin, jonka jotkut sanoivat jopa vaarantavan kansallisen turvallisuuden.

”Jutun julkaisua etukäteen perustelleet seikat – erityisesti artikkelin sisällön suhde valmisteilla olevaan tiedustelulakiin – olivat jääneet liian vähälle huomiolle julkaistussa tekstissä. Alkuperäisessä jutussa olisimme voineet myös kertoa selkeämmin, että olemme hyödyntäneet ainoastaan muutamia useiden vuosien takaisia asiakirjoja ja niitäkin vain osittain, perusteellisen harkinnan pohjalta.”

”Jos artikkeli olisi perustellut ymmärrettävämmin salaiseksi luokiteltujen tietojen käytön, se olisi auttanut lukijaa kytkemään jutussa esitetyt tiedot osaksi tiedustelulain valmistelua. Tässä emme selvästikään onnistuneet”, Niemi myöntää sunnuntaina.

Onko HS julkistanut oikeudettomasti tietoa sellaisesta asiasta, joka on Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi määrätty salassa pidettäväksi, Niemi kysyy.

”Jos tällainen oikeudenkäynti Helsingin Sanomia vastaan toteutuisi, se olisi Suomessa ensimmäinen kerta. Oikeudessa asettuisivat vastakkain sananvapaus ja kansalliseen turvallisuuteen liittyvät näkökohdat. Mahdollisen oikeudenkäynnin lopputulosta on vaikeaa ennakoida.”

”Silti merkillepantavaa on se, että lainsäätäjä on ottanut sananvapauden suojaan nimenomaisesti kantaa, kun turvallisuussalaisuuksia koskevaa lakia valmisteltiin. Tiedotusvälineillä on oikeus kerätä turvallisuuteen liittyviä tietoa.”

Sananvapaus on yksi suomalaisen demokratian kulmakiviä.

Niemi kertoo saaneensa Sanoman hallitukselta tehtäväkseen laatia selvityksen kyseiseen juttuun liittyvästä toimitusprosessista.

”Pyrin tekemään pyydetyn selvityksen mahdollisimman nopealla aikataululla, jotta hallituksella on käytettävissä riittävät tiedot omaa arviointiaan varten. Parhaimmillaan tiedustelujutuista tehtävä selvitys tuottaa arvokasta tietoa siitä, miltä osin toimitusprosessimme toimii hyvin, ja mistä kohtaa toiminnastamme löytyy parantamisen varaa. Olen jo tähän mennessä pitänyt Sanoman hallituksen informoituna saamastani lukijapalautteesta.”

Puolustusvoimien pääesikunta on tehnyt HS:lle vuodettujen salaisten asiakirjojen käytöstä tutkintapyynnön keskusrikospoliisille.

”Sananvapaus on yksi suomalaisen demokratian kulmakiviä. Demokratiaan kuuluu elimellisesti myös se, että sananvapauden rajoja aika ajoin koetellaan”, Niemi kirjoittaa HS:ssa sunnuntaina.

Ay-pomo sai totaalisesti tarpeekseen: ”Sanon sen nyt ihan sydämestä, työttömien aktiivimalli Suomen mallina on ihan perseestä”

Kuva: Kari Hulkko

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen ottaa sunnuntaina rajusti kantaa työttömien niin sanottuun aktiivimalliin, jota työttömien kyykyttämiseksikin ja pakottamiseksi on kutsuttu.

Malinen antaa palaa oikein kunnolla Twitter-tilillään.

”Sanon sen nyt ihan sydämestä, työttömien aktiivimalli Suomen mallina on ihan perseestä. Tässä entinen hyvinvointiyhteiskunta rankaisee niitä jotka ovat heikoimmilla.”

Malisen mukaan vastuuministeri Jari Lindström (sin.) ja hallitus osoittavat ”täydellistä ylenkatsetta ihmisyydelle”.

Twiittiä on kommentoinut muun muassa kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen.

”Hallitusohjelman pyrkimys: 1. alennetaan rekrytoinnin kynnystä työpaikkasopimisella 2. parannetaan henkilöstön asemaa 3. työttömyysturvasta velvoittavampi. Järjestöt estivät 1:n ja 2:n kikyssä. Nyt politiikka todella painottuu liikaa 3:een. Siksi työpaikkasopiminen!”

Malinen vastaa Vartiaiselle yhtä suorapuheisesti kuin alkujaan twiittasi.

”Kokeilepa vaikka vuotta peruspäivärahalla tai toimeentulotuella torkkupeiton ja punaviinin sijasta.”

SDP on vastustanut voimakkaasti hallituksen ajamaa työttömyysturvan aktiivimallia pitäen sitä työttömien rankaisemisena. Mikäli niin kutsutun aktiivimallin aktiivisuuskriteerit eivät työttömällä täyty, seurauksena on 4,65 prosentin leikkaus työttömyysturvaan.

”Poikkeuksellinen tapahtuma” – puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari: ”Vuodolla näyttää olleen tarkoitus toimia kansakunnan etua vastaan”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kohu Helsingin Sanomien eilisestä artikkelista koskien salaisten sotilastiedustelutietojen julkaisemista jatkuu. HS on saanut haltuunsa asiakirja-aineistoa, josta paljastuu tietoa Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen toiminnasta. Aineiston perusteella lehti kertoo muun muassa, että Tikkakoskella toimivaa, hyvin salassa pidettyä Viestikoekeskusta ja muuta sotilastiedustelua kiinnostaa ylipäätään kaikki Venäjään liittyvä.

Tapaus sai maan korkeimman johdon reagoimaan viranomaisia myöten. Presidentti Sauli Niinistö piti omassa lausunnossaan salaisten asiakirjojen vuotoa vakavana. Niinistö sanoi, että asiaa koskeva rikostutkinta on käynnistetty. Niinistö huomautti myös, että korkeimman turvaluokituksen saaneiden asiakirjojen sisällön paljastuminen on Suomen turvallisuuden kannalta kriittistä ja voi aiheuttaa vakavia vaurioita.

Nyt on syytä keskittyä vuodon tukkimiseen ja antaa viranomaisille työrauha.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Mika Kari sanoo sunnuntaina Demokraatille, että vuoto on erittäin vakava asia.

Salaisiksi turvaluokiteltuja tietoja vuodetaan tarkoituksellisesti mediaan. Esillä olleiden tietojen perusteella voi jo nähdä, että kyseessä oli tarkoituksellinen vuoto, kyse ei ollut vahingosta.

Kari sanoo, että kyse on erittäin poikkeuksellisesta tapahtumasta, joka ei ole mitenkään normaalia.

Vuodon motiiveja voi hänen mukaansa vain arvailla, ja se on poliisin tutkittava asia. On esimerkiksi väläytetty, että vuoto voisi liittyä uusien tiedustelulakien käsittelyyn.

– En lähde spekuloimaan näidenkään asioiden yhteydellä. Antaa asianosaisten viranomaisten tutkia asia ja käydä se kunnolla läpi. Nyt on syytä keskittyä vuodon tukkimiseen ja antaa viranomaisille työrauha.

Kari kuitenkin arvioi, että vuodolla näyttää olleen tarkoitus toimia kansakunnan etua vastaan.

Helsingin Sanomien haltuunsa saama, salaiseksi luokiteltu aineisto on eri vuosilta. Mika Kari pohtii, missä menee median vapauden, velvollisuuden ja toisaalta vastuun raja.

Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tuomitaan vankeutta vähintään neljä vuotta, tai elinkautinen vankeustuomio.

Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen mukaan Viestikoekeskuksen toiminnasta kertovan artikkelin aineistoa ei ole hankittu oikeudettomasti.

Lisäksi tietoja on julkaistu huolellisella harkinnalla, Niemi kirjoitti eilen lehden verkkosivuilla.

Niemi ei kertonut, miten Helsingin Sanomat sai salaiset asiakirjat tietoonsa. Hänen mukaansa lehdellä on lähdesuojan perusteella oikeus olla ilmaisematta omaa tietolähdettään.

”Kaikkia käytössä olleita tietoja ei ole myöskään julkaistu, vaan seulottu vastuullisen journalistisen harkinnan kautta. Julkaistuissa tiedoissa ei ole käsityksemme mukaan mitään sellaista uutta tietoa, joka vaarantaisi esimerkiksi kansallisen turvallisuuden. Tiedot olivat peräisin vuosien takaa, ja koko Suomen turvallisuusympäristö on sen jälkeen muuttunut oleellisesti.”

Niemi on sunnuntaina luvannut kertoa vielä tänään, kuinka lehti aikoo käsitellä aihetta jatkojutuissa.

Keskusrikospoliisi kertoi omalta osaltaan eilen, että tutkinnassa rikosnimikkeeksi on kirjattu turvallisuussalaisuuden paljastaminen.

Siitä laki sanoo:

”Turvallisuussalaisuuden paljastamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö oikeudettomasti luovuttaa, ilmaisee, julkistaa taikka välittää toiselle, taikka tällaista tarkoitusta varten oikeudettomasti hankkii tiedon sellaisesta asiasta, joka on Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi määrätty salassa pidettäväksi, tai josta tekijä muuten tietää että kyseinen asia on sen laatuinen, että asian paljastuminen on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle, turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle. Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tuomitaan vankeutta vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Yritys on rangaistava.”

Mitä ylemmäs pyramidi harjaltaan nousee, sitä harvemmassa ovat ne ihmiset, jotka niitä asiakirjoja lukevat tai sen informaation saa.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) puolestaan sanoi jo eilen STT:lle, että julkisuuteen tullut materiaali on sellaista, joka ei ole ollut eduskunnan käsittelyssä.

– Ei ole minun käsieni kautta kulkenut missään kohtaa mikään näistä papereista. Kun systeemi on ylipäätäänkin sellainen, että nämä eivät kulje eduskuntaan. On luonnollista, että ei minulla ainakaan ole, ja väittäisin, että ei muillakaan eduskunnassa ole ollut, näitä asiakirjoja nähtävänään. Nämä eivät ole eduskunnan käsittelyyn liittyviä papereita miltään osin.

Mika Kari sanoo niin ikään, ettei ole nähnyt kyseisiä asiakirjoja.

– Korkeimman tason turvaluokiteltu tieto on pääsääntöisesti valtion ylimmän johdon ja ylimmän virkamiesjohdon käytössä olevaa tietoa. Mitä ylemmäs pyramidi harjaltaan nousee, sitä harvemmassa ovat ne ihmiset, jotka niitä asiakirjoja lukevat tai sen informaation saa.

Korjattu lainkohtaa: turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tuomitaan vankeutta vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.