Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

“Nyt olisi hyvä, että moittijat toisivat esille vasta-argumentit” – Vanhanen kommentoi Nord Streamin lupakäsittelyä Suomessa

LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Nord Stream -kaasuputken lupahakemus käsiteltiin Suomessa oman lainsäädännön ja kansainvälisen merten käyttöä koskevan sopimuksen mukaisesti, sanoo eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.).

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

-  Nyt olisi hyvä, että ne, jotka ovat moittineet ympäristöluvan mukaista käsittelyä toisivat esille vasta-argumentit, mikä olisi ollut toinen oikeusperusta tai tapa käsitellä asiaa, Vanhanen sanoo STT:lle.

Vanhanen toimi pääministerinä, kun ensimmäiselle Venäjältä Saksaan rakennetulle kaasuputkelle annettiin lupa käyttää Suomen talousvyöhykettä rakentamiseen vuonna 2009. Putkihanke sai erikseen hyväksynnän myös ympäristöviranomaiselta.

Vanhanen nosti teeman esille maanantaina Facebook-sivullaan julkaisemassaan kirjoituksessa. Hän kertoo kirjoittaneensa tilapäivityksen vastauksena viime viikkojen kummasteluun siitä, miksi putkihanke käsiteltiin Suomessa ympäristökysymyksenä.

Tilapäivityksessä hän kirjoittaa erityisesti kansainvälisen merten käyttöä koskevaa sopimuksesta. Vanhasen mukaan Suomella ei voi olla intressinään heikentää tätä sopimusta omalta puoleltaan.

-  Kaikki meidänkin putkemme, johtomme ja kaapelimme, jotka kulkevat muihin maihin merialueiden kautta, ovat hyödyntäneet tätä kansainvälistä sopimusta.

PUTKIHANKETTA ja Suomen roolia siinä on kritisoitu uudelleen sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi laajasti Ukrainaan.

Hyökkäykseen ja sen valmisteluun liittyen Venäjä on painostanut Eurooppaa säännöstelemällä muun muassa Nord Streamin kaasutoimituksia. Kaasutoimitukset loppuivat kokonaan alkusyksynä, minkä jälkeen Nord Stream -putkia on räjäytetty Ruotsin ja Tanskan talousalueella.

Suomessa on tapahtuneen myötä muistutettu silloisten johtavien poliitikkojen kommenteista, joiden mukaan putket eivät ole Suomelle turvallisuuspoliittinen kysymys. Myös Vanhanen ja monet muut johtavat ministerit useista hallituksista ovat toistaneet tätä viestiä vuosien ajan.

-  Viikonvaihteen Helsingin Sanomien laajassa jutussa käytettiin ilmaisua, että Suomessa “päätettiin”, että asia on meillä ympäristökysymys. Ja lauseen yhteydessä mainitaan mm. nimeni. Lähestymistapaa ei erikseen päätetty, vaan se oli päätetty omassa lainsäädännössämme ja kansainvälisessä merten käyttöä koskevassa sopimuksessa, Vanhanen kirjoittaa.

Hän huomauttaa tilapäivityksessään, että ajan huoltovarmuusajattelua kuvaa se, ettei Suomi ilmaissut kiinnostusta liittyä putkeen ja lisätä siten kaasunkäyttöä Suomessa.

-  Kukaan meistä ei odottanut sitä, että yhtenä päivänä Venäjän ja muun Euroopan kaasuyhteistyö päättyy. Mutta sen mukaan toimimme, että me emme joudu elintärkeällä tavalla riippuvaiseksi yhdestäkään yksittäisestä energiamuodosta ja sen toimittajasta, Vanhanen kirjoittaa.

SUOMALAISTEN osuutta Nord Stream -hankkeessa käsitteli viikonloppuna Helsingin Sanomien artikkeli, joka esitteli erityisesti entisen pääministeri Paavo Lipposen (sd.) lobbaustoimintaa hankkeen edistämiseksi.

Lehden kirjoittamassa jatkojutussa korruptionvastaisessa järjestössä toimiva Ilkka Penttinen Fouto piti päättäjän siirtymistä lobbariksi “harmaana jääviyden alueena”. Ilmaisu oli lehden printtiversiossa nostettu otsikkoon.

Vanhanen huomauttaa STT:lle, että jääviys liitetään terminä päätöksen tehneisiin ihmisiin. Hän kokee, että ilmaisu nostaa esille epäilyksen asian valmistelijoita, virkamiehiä ja ministereitä kohtaan. Vanhasen mukaan olisi tärkeää, että tällainen epäily selvitetään.

-  Toivotan tervetulleeksi, kun tällainen epäilys on herätetty, että alkuun vaikka kansainvälistä merioikeutta ja Suomen lainsäädäntöä tuntevat juristit antavat oman käsityksensä siitä, onko käsittelyjärjestys ollut meillä asianmukainen.

-  Toivon, että jos jollakulla on tietoa siitä, että tässä käsittelyssä olisi jollain tapaa ollut jääviysongelmia, toisivat he sen esille. Tällainen varjonyrkkeily on omituista valtioneuvoston entisen jäsenen näkökulmasta.

STT-Ilkka Hemmilä

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE