Pääsihteeri Jens Stoltenbergin ehdotus toisi Natolle konkreettisia vastuita ukrainalaisten joukkojen kouluttamisesta ja aseavun koordinoimisesta maahan sekä myös mahdollisesti uutta taloudellista tukea.

Stoltenberg ei vahvistanut yksityiskohtia mahdollisesta 100 miljardin euron sotilasavun rahastosta viiden vuoden ajalle. Käytännössä koko on jo tullut julkisuuteen mediatiedoista ja poliitikkojen kommenteista.

Suomea kokouksessa edustanut ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoi, että kokouksen konkreettisen annin seurauksena nyt päästään valmistelemaan 100 miljardin euron rahastoa.

MYÖS PÄÄSIHTEERI Stoltenberg kertoi omassa tiedotustilaisuudessaan, että Nato on päättänyt jatkaa valmisteluja toimista, joilla Naton roolia Ukrainan tukemisessa voitaisiin jatkossa kasvattaa ja vankistaa.

-  Yksityiskohdat muotoutuvat tulevien viikkojen aikana. Mutta tästä ei ole epäilystäkään – Ukraina voi luottaa Naton tukeen nyt ja pitemmällä tähtäimellä. Taloudellinen tuki Ukrainalle ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan sijoitus omaan turvallisuuteemme.

Niin sanottu länsi on vetänyt pitkin sotaa itselleen punaisia viivoja siihen, miten puolustussotaa käyvää Ukrainaa voidaan auttaa. Näitä viivoja on kuitenkin vedelty uusiksi pitkin sotaa jo heti alusta saakka, kun maat ovat ryhtyneet tukemaan Ukrainaa sotilaallisesti.

Valtosen mukaan on kaikkien intressi, että Natosta ei tule osapuolta sotaan. Aseavun koordinointiavun kasvattaminen tai ukrainalaisten kouluttamisen kasvattaminen ei hänen mukaansa kuitenkaan minkään oikeudellisen tulkinnan mukaan tekisi Natosta osapuolta sodassa.

EU:N PUOLELLA on aiemmin seurattu, kuinka Unkari on jumiuttanut tai vähintäänkin jarruttanut Ukraina-apua mahdollisuuksiensa mukaan.

Unkarin hallituksen kansainvälisestä viestinnästä vastaava Zoltan Kovacs kirjoitti viestipalvelu X:ssä maan ulkoministerin Peter Szijjarton muun muassa todenneen tiukasti, että Unkari ei tue ehdotuksia, jotka saattaisivat lähentää liittokuntaa sotaan tai muuttaa sitä puolustavasta liittoumasta hyökkääväksi.

Hänen mukaansa Szijjarto kritisoi tälle päinvastaisia ehdotuksia, jotka ylittävät aiemmat “punaiset linjat”, mihin hän luki myös mahdollisen joukkojen lähettämisen Ukrainaan.

Viimeisimmässä oli kyse Ranskan presidentin Emmanuel Macronin aiemmin esille nostamasta avauksesta, joka koski mahdollisuutta lähettää Nato-maista joukkoja Ukrainaan.

Valtonen nojasi kommenteissaan siihen, että liittokunta sai mandaatin jatkaa valmistelua.

-  Nythän on joka tapauksessa niin, että Unkari ei vastusta. Ja silloin liittokuntakin voi edetä tämän hankkeen kanssa. Ja yleensäkin näkisin niin, että silloin kun liittokunnan maiden laaja enemmistö on jonkin asian takana, niin kyllähän sille sitten ratkaisu löydetään myös teknisesti, kun tarpeen on.