AKT on yli 50 000 jäsenen ammattiliitto ja monen mielestä koko paketin ratkaiseva osa.

AKT:n jäsenen ostovoima laskisi sopimuksella  keskimäärin 500 eurolla.

– Suoria työehtosopimusheikennyksiä tuo jo 24 tunnin työajan lisäys. Muutokset työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuissa leikkaavat ostovoimaa 3,5 prosenttia. Tämä on märkä rätti naamalle kotimaiselle kysynnälle ja työllisyydelle eikä anna aihetta minkään lajin tuuletuksiin, puheenjohtaja Marko Piirainen perustelee.

Paikallisen sopimisen osalta työmarkkinajärjestöjen neuvottelema kilpailukykysopimus lataa Piiraisen mukaan kohtuuttoman kuorman työpaikkojen luottamusmiehille.

– Esitykset paikallisesta sopimisesta ovat kilpailukykysopimuksen heikoin kohta. Paikallista sopimista selvittäneen Harri Hietalan raportissa mainitut työelämän laatukysymykset, muun muassa työtekijöiden edustus yrityksen hallinnossa, puuttuu esityksestä kokonaan. Muutoinkin kilpailukykysopimuksesta puuttuvat tyystin työelämän laadun parantamiseen vaikuttavat osiot.

Piiraisen mukaan hallituksen empiminen lisäsäästöjen ja veronkevennysten osalta oli myös ratkaiseva palanen AKT:n ratkaisussa.

Piirainen sanoo, että AKT valmistautuu liittokierrokseen.

– AKT on tehnyt päätöksensä omien sääntöjensä mukaan. Paketti ei ole tasapainoinen.

Piirainen ei lähde veikkaamaan, mitä SAK:n hallitus päättää maanantaina.

– En ole ennustaja.

Saman kannan otti jo eilen Suomen elintarviketyöläisten liitto SEL, jonka mukaan kilpailukykysopimus perustuu virheelliseen arvioon ja vääriin toimenpiteisiin niistä lääkkeistä, joilla Suomen kilpailukykyä lisätään, työttömyyttä vähennetään ja ostovoimaa turvataan.

SELlissä on noin 34 000 jäsentä, joista työikäisiä on noin 22 000.

Rakennusliiton hallitus päätti tänään perjantaina pitämässään kokouksessa, että liitto neuvottelee uudet työehtosopimukset ensi talvena ennen nykyisen sopimuskauden umpeutumista. Näin ollen alalla ei ole tänä keväänä tarpeen käynnistää neuvotteluja työehtosopimusten muuttamiseksi. Rakennusliiton hallitus totesi niin ikään, että yhteiskuntasopimuksessa määritelty kilpailukykypaketti on jo käytössä rakennusalalla.

Rakennusliitossa on yli 80 000 jäsentä.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ehätti kertoa jo marraskuussa Jyri Häkämiehen suulla, että ”ilman muuta ehdoton edellytys on, että kaikki liitot ovat keskusjärjestöjensä tukena ja takana tässä vaiheessa sopimusta”. Häkämies sanoi, että ”yhteiskuntasopimusta ei voi syntyä elleivät kaikki liitot ole siiinä mukana”.

SAK:n hallitus tekee maanantaina päätöksen neuvotteluratkaisun hyväksymisestä tai hylkäämisestä. JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta muistutti tänään blogissa, että ”se, että lähdemme neuvottelemaan, ei vielä satavarmasti tarkoita sitä, että saavutamme neuvottelutuloksen”.

– Tai sitä, että liiton edustajisto toukokuun lopussa hyväksyy saavutetut neuvottelutulokset, tai että kesäkuussa on saavutettu riittävä kattavuus niin, että sopimus työajan pidennyksineen ja lomarahojen määräaikaisine leikkauksineen tulee voimaan.

JHL:n hallitus päätti torstaina yksimielisesti, että liitto lähtee neuvottelemaan liittokohtaisia työ- ja virkaehtosopimuksia, jos SAK:n hallitus päättää maanantaina hyväksyä neuvottelutuloksen kilpailukykysopimuksesta.