Nyt puhuu Juha Sipilästä ”keskustajohtajan muotokuvan” tehnyt Risto Uimonen: ”Hän liittyy pitkään sosialidemokraattisten johtajien perinteeseen”

Kuva: Lehtikuva

Julkisen sanan neuvoston entinen puheenjohtaja, kokenut mediavaikuttaja Risto Uimonen tuntee pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kenties paremmin kuin kukaan muu media-alan ihminen. Uimonen kirjoitti Sipilästä ”keskustajohtajan muotokuvan” viime vuonna ilmestyneessä kirjassa.

Suomen Kuvalehti uutisoi tänään, että Sipilä olisi koettanut vaientaa Yleisradion Terrafame-uutisoinnin. Lehden tietojen mukaan Ylen johto päätti hyllyttää Sipilän mahdollista esteellisyyttä koskevat jatkojutut sen jälkeen, kun pääministeri oli lähettänyt perjantai-iltana kymmenkunta viestiä yhdelle Ylen toimittajalle.

Yleisradion vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen kiistää, että pääministeri olisi vaikuttanut Ylen uutisointiin. Jääskeläisen mukaan Yle on tehnyt Sipilää ja Terrafamea koskevat uutisointipäätökset täysin itsenäisesti.

Uimonen kommentoi Demokraatille Sipilän ja Ylen toimia.

– Sipilä liittyy pitkään sosialidemokraattisten johtajien perinteeseen. Meillähän Kalevi Sorsa pääministerinä otti yhteen Yleisradion kanssa. Paavo Lipponen otti yhteen muidenkin tiedotusvälineiden kanssa ja Mauno Koivisto oli sanasodassa Ylen kanssa. Myös Martti Ahtisaari oli välillä erittäin tyytymätön mediaan.

Uimosen mukaan tämä kuuluu vallankäytön luonteeseen. Media arvostelee päättäjiä, eivätkä nämä paineiden keskellä aina hyväksy arvostelua.

– Minusta Sipilän kohdalla kyse on samasta asiasta, Uimonen sanoo.

Kysymys siitä, onko hän suosinut sukulaisia, satuttaa ymmärtääkseni häntä erittäin voimakkaasti.

Uimonen näkee asiassa myös eettisen puolen, joka taas kytkeytyy sekä Sipilän kristilliseen taustaan että toimintaan yritysjohtajana. Hän piti siinä roolissakin eettisiä kysymyksiä tärkeinä.

– Kysymys siitä, onko hän suosinut sukulaisia, satuttaa ymmärtääkseni häntä erittäin voimakkaasti. Sipilähän on taustansa takia osoittanut olevansa moraalisissa kysymyksissä hyvin tarkka. Varmaankin siksi tämä on loukannut häntä niin paljon.

Uimonen muistuttaa, että Sipilä on luopunut yritysomistuksistaan juuri syystä, ettei jääviysepäilyjä olisi.

– Hän kestää, että häntä kritisoidaan, mutta sukulaisia ei pitäisi vetää mukaan.

Uimonen epäilee, että Suomen Kuvalehden tieto jopa kymmenen viestin lähettämisestä kielii kuitenkin kovista paineista, joiden alaisena hän on pääministerinä juuri nyt.

Hän on kuitenkin suhteellisen harkitsevainen ihminen.

Entä näkyykö Sipilän poliittinen kokemattomuus asiassa?

– Hän on kuitenkin suhteellisen harkitsevainen ihminen, mutta viestien lähettelyssä Ylelle hän ei osannut olla varovainen. Mutta kuten sanoin, kiistoihin median kanssa ovat ajautuneet monet muutkin Suomessa ja ulkomailla. Sorsa meni niin pitkälle, ettei suostunut vuonna 1985 pääministerinä tv-lupamaksun korotukseen Ylelle. Asia ratkesi vasta myöhemmin, kun Ahti Pekkala sovitteli kiistan.

Uimonen ei usko, että kohu uhkaisi Sipilän asemaa pääministerinä.

– Tilanne selviää, kun näemme, mitä eduskunnan oikeusasiamies sanoo jääviyskysymyksestä. Tämä on prosessiuutinen, joka aikanaan ratkeaa.

Ylen ja päätoimittaja Jääskeläisen toimista Uimonen sanoo entisenä päätoimittajana, että vastaavaa harkintaa käytetään muuallakin kuin Yleisradiossa.

– Mutta Yle ja tiedotusvälineet eivät voi alistua saneluun kenenkään edessä.

Berner uskoo yhtiömalliin – ”Rahat myös käytettäisiin liikenneinfran kehittämiseen”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Ohjausryhmän puheenjohtaja, Rakennusteollisuuden pääekomisti Sami Pakarinen , liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja entinen pääministeri Paavo Lipponen Liikenneinfrastruktuuri 2040 -selvityksen julkistustilaisuudessa.

Suomen liikenneverkon nykyinen rahoitusjärjestelmä ei toimi, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.). Hänen mielestään liikenneinfraan ei ole pystytty investoimaan tarpeeksi ja korjausvelka kasvaa.

Liikenteestä saatuja rahoja on käytetty myös muiden hallinnonalojen tarpeisiin. Tämä on ollut hänen mukaansa pitkäaikainen huolenaihe.

Bernerin mielestä mahdollisesti perustettava liikenneverkkoyhtiö takaisi sen, että liikenteeseen tarkoitetut rahat myös käytetäisiin liikenneinfran kehittämiseen.

– Yhtiömalli takaisi sen, ettei rahoitus olisi enää riippuvainen valtion budjetista tai muiden alojen tarpeesta, hän sanoi Liikenneinfrastruktuuri 2040 -selvityksen julkistamistilaisuudessa Helsingissä tänään.

Ministeri kannattaa tutkimusryhmän näkemystä, jonka mukaan väylänpidon kokonaisrahoitusta nostettaisiin voimakkaasti. Hän haluaa, että myös älykkään liikenteen ratkaisut huomioidaan.

Berner kaipaa pitkäaikaista visiota liikenneverkon kehittämiseksi. Tähän asti rahoitusratkaisut ovat olleet liian lyhytjänteisiä.

”Olen avoin monelle kehityspolulle, mutta en siihen, että emme tee mitään.”

Hän sanoi, että nykyisin Suomessa pystytään ylläpitämään perusväylänpitoa ja tekemään joitain investointeja, mutta korjausvelka kasvaa 100 miljoonaa vuodessa.

– Olen avoin monelle kehityspolulle, mutta en siihen, että emme tee mitään.

Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Tampereen ammattikorkeakoulu ovat tehneet selvityksen, jossa on hahmoteltu Suomen liikenneinfrastruktuurin kehittämiselle ja kehittämisen panostuksille neljä vaihtoehtoista polkua.

Ministeri Berner arvioi omassa puheenvuorossaan, miten tulokset suhteutuvat suunnitteilla olevaan liikenneverkkoyhtiöön.

Juhana Vartiainen listaa rajut keinot: Näin Suomi voisi muuttua Ruotsiksi nopeasti

Kuva: Jari Soini

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen arvioi, että Suomen on omin toimin mahdollista ryhtyä Ruotsin kaltaiseksi menestystapaukseksi.

Hän kirjoittaa aiheesta verkkosivuillaan.

”Kun näistä asioista käy poliittista keskustelua, huomaa, että ällistyttävän monet suomalaiset ajattelevat, että meille on täysin vääjäämätön kohtalo olla surkeampi kuin Ruotsi. Erityisesti minulle jaksetaan jankuttaa kahdesta asiasta, jotka kuulemma ovat Ruotsin menestyksen takana. Ensinnäkin, me olemme eurossa kun Ruotsilla on kruununsa. Ja toiseksi, Ruotsilla on kuulemma niin pitkä rauhan historia, että sinne on kertynyt aivan erilainen varallisuus.”

Pitää vain itse jaksaa tehdä päätöksiä.

Vartiaisen mukaan kumpikaan perustelu ei kestä kriittistä tarkastelua.

”Jos sopeutamme kustannustasomme ja palkanmuodostuksen pelisäännöt eurossa elämiseen, mikään ei estä meitä olemasta euroalueen sisällä vähintään yhtä menestyksekäs kuin Baijerin osavaltio. Ei mikään. Pitää vain itse jaksaa tehdä päätöksiä.”

Vartiainen kirjoittaa, että pitkään kertynyt varallisuus ei myöskään takaa hyvää talouskehitystä.

”Sekä Ruotsi että Suomi toimivat globaaleilla pääomamarkkinoilla, joilta kyllä riittää rajatta sijoituspääomaa kunhan investoinnit ovat kannattavia. Lisäksi pääomakanta uusiutuu kokonaan muutamassa vuosikymmenessä joten vanha historia ei vaikuta nykyhetken tulonmuodostukseen.”

Vartiaisen mukaan Suomi voisi muuttua Ruotsiksi nopeasti.

”Mikä parasta, meidän ei tarvitsisi, ollaksemme Ruotsi, suunnitella mitään monimutkaisia uusia lainsäädännöllisiä kokonaisuuksia tai käynnistää uusia elinkeinopoliittisia projekteja. Riittää, että poistaisimme omasta lainsäädännöstämme neljä ihan kotitekoista hölmöyttä, joita naapurimaassamme ei ole ja jotka tällä hetkellä estävät meitä olemasta Ruotsi. Jos hallitus antaisi nämä esitykset helmikuussa, voisimme jo huhtikuussa alkaa muuttua Ruotsiksi.”

On vaikea kuvitella että mikään hallitus niitä esittäisi.

Vartiaisen mukaan nämä neljä on äkkiä lueteltukin.

”Ensinnäkin, työehtosopimusten yleissitovuus. Toiseksi, kotihoidon tuki. Kolmanneksi, ulkomaisen rekrytoinnin tarveharkinta, ja neljänneksi, työttömyysturvan lisäpäivät eli ns. työttömyyseläkeputki.”

Vartiaisen mukaan näille neljälle järjestelylle on ominaista, ettei niitä ikinä enää säädettäisi jos niitä ei jo olisi.

”On vaikea kuvitella että mikään hallitus niitä esittäisi.”

Keskustelua aiheesta

”Hämmentävät, ahdistavat ja pelottavat” — kansanedustaja huolestui uhkaavista kirjeistä — kysyy ministeriltä

Kuva: Lehtikuva

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Sarkkinen on huolissaan useiden suomalaisten saamista kirjeistä, joissa vaaditaan suuria korvauksia netissä tehdyistä tekijänoikeusrikkomuksista ja uhataan oikeudenkäynnillä.

Sarkkisen mukaan erilaiset asianajotoimistot ovat viime vuosina lähetelleet kansalaisille kirjeitä, joissa tekijänoikeusloukkaukset uhataan viedä oikeuteen, mikäli nettiliittymän haltija ei maksa vaadittua korvaussummaa. Kyse on internetissä tapahtuneiden tekijänoikeusloukkausten, kuten netistä laittomasti ladattujen elokuvien, perusteella lähetetyistä laskuista.

Sarkkinen on jättänyt kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy ministeriltä, mitä asiantilan selkeyttämiseksi ja prosessiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi voitaisiin tehdä.

Hän korostaa, että tekijänoikeudet kuuluvat teoksen tekijälle, ja tällä on oikeus korvauksiin, mikäli niitä rikotaan.

– Tekijän oikeudet teokseensa on turvattava. Laiton jakaminen on onneksi vähentynyt viime aikoina, kun Spotifyn ja Netflixin kaltaiset suoratoistopalvelut ovat tuoneet musiikin ja elokuvat helposti saataville laillisin keinoin.

Sarkkisen mukaan massapostituksena lähetettävät korvausvaatimuskirjeet ovat kuitenkin monella tapaa ongelmallisia.

– Prosessi on hämärä, eikä korvausvaateen taustalla välttämättä ole teoksen tekijä. Korvausvaatimukset saattavat olla jättimäisiä suhteessa tehtyyn rikkomukseen. Kirje lähetetään nettiliittymän haltijalle, vaikka tämä ei välttämättä ole se, joka tekijänoikeusrikkomukseen on syyllistynyt. Kirjeet hämmentävät, ahdistavat ja pelottavat.

– Tekijänoikeusloukkauksia pitää voida estää paremmilla keinoilla, kuin lähettelemällä massapostituksena uhkailukirjeitä. On tärkeä selvittää pikaisesti, mitä tilanteen selkeyttämiseksi voitaisiin tehdä.

 

Keskustelua aiheesta

Kymmenet keskustalaiset kansanedustajat lähtevät kouluihin — Kulmunin päiväkeikka yli 700 kilometriä

Keskustan 49 kansanedustajaa vierailee tammikuun kolmannella ja neljännellä viikolla yhteensä yli sadassa  koulussa ympäri Suomen. Vierailukouluihin mahtuu niin ala- kuin yläluokkiakin ja lisäksi lukioita, ammatillisia oppilaitoksia ja erityiskouluja.

Kouluvierailut liittyvät Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumiin eduskunnassa. Juhlavuoden teemana on Yhdessä.

Kansanedustajat vierailevat lähinnä oman kotiseutunsa kouluissa. Osalla kouluvierailuja on muutama viikossa, pari päivässä tai jopa parikymmentä kahden tai kolmen viikon aikana. Osa kansanedustajista tekee yhteisvierailuja oman puolueensa kollegan tai saman alueen toisen puolueen kansanedustajan kanssa.

Eräs pisimmistä matkoista lienee 700 kilometrin päiväkeikka. Lappilainen kansanedustaja ja keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni menee kotoaan Torniosta Enontekiön Hetan koulukeskukseen.

— Kilometrejä kertyy yli neljä sataa. Siis suuntaansa, yhteensä lähes 750 kilometriä, Kulmuni toteaa.

Keskustan kansanedustajat keskustelevat kouluissa oppilaita kiinnostavista asioista, omasta työstään sekä kertovat myös siitä, miten Suomea laitetaan kuntoon niin, että entistä useammalla olisi töitä ja Suomen velkataakka pienenisi. Ajankohtaisia asioita ovat muun muassa terveys- ja sosiaalipalvelut, turhan byrokratian purkaminen, ympäristö, liikenneratkaisut, lähi- ja luomuruoka.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Helsingin Sanomien ex-päätoimittaja Timo Soinille: Minulla ei ole yhteisiä arvoja Turkin kanssa

Kuva: Lehtikuva-AFP
Ulkoministeri Timo Soini ja Turkin EU-asioista vastaava ministeri Omer Celik Ankarassa 11. tammikuuta.

Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Janne Virkkunen oudoksuu perussuomalaisten puheenjohtajan, ulkoministeri Timo Soinin mainintaa Suomen ja Turkin yhteisestä arvopohjasta.

Virkkunen on kirjoittanut aiheesta mielipidekirjoituksen Helsingin  Sanomiin.

– Ulkoministeri, perus­suomalaisten puheen­johtaja Timo Soini vie­raili 11. tammikuuta Turkin pää­kaupungissa Ankarassa Turkin suur­lähettiläskokouksessa. Olen lukenut Soinin puheen, joka on julkaistu englanninkielisenä ulkoministeriön koti­sivuilla. Soinin puhe on pää­piirteissään kohtuullisen tasapainoinen, Virkkunen kirjoittaa.

– Minua hämmästytti Soinin maininta Suomen ja Turkin yhteisestä arvopohjasta, hän toteaa.

Virkkunen kertoo, että hänen ystävänsä Kadri Gürsel on ollut vankilassa jo kuukausia.

Kadri on tunnettu lehtimies, ja hänellä on Virkkusen mukaan Turkissa noin 150 työtoveria, jotka ovat niin ikään päätyneet vankilaan ilman mahdollisuutta puolustaa itseään oikeudenkäynnissä.

Kadri on myös kansainvälisen sananvapausjärjestön IPI:n Turkin ryhmän puheenjohtaja ja IPI:n hallituksen jäsen.

– Minulla ei ole yhteistä arvopohjaa sellaisen maan kanssa, joka on matkalla presidentti Recep Tayyip Erdoganin ja hänen AK-puolueensa yksinvaltaan ja joka ei kykene tunnustamaan vapaan tiedonvälityksen merkitystä demokratian yhtenä tukipylväänä, Virkkunen päättää kirjoituksena.

Janne Virkkunen oli Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja vuosina 1991–2010 ja International Press Instituten (IPI) hallituksen puheenjohtaja 2008–2010.