Asiasta on syntynyt vääntöä aivan viime päivinä. Niemelä alustaa, että hallituskauden aikana tehtyjen lisätoimenpiteiden myötä julkista taloutta vahvistavien toimenpiteiden taso on noussut noin 10 miljardiin.

Mutta täydentää sitten.

– Jos muutokset sosiaaliturvamaksuissa huomioidaan, pienenee päätösperäisten toimien julkista taloutta vuonna 2027 vahvistava vaikutus julkisen talouden suunnitelmassa arvioidun mukaisesti noin 2,8 miljardiin euroon, Niemelä kirjoittaa.

– Eri dokumenteissa on eri luvut ja kokonaisuus on hähmäinen. Toissa viikon luku 6,5 miljardia on vaihtunut 2,8 miljardiin. Miten näin on käynyt, Koskela kysyi ja jatkoi:

– Kansalaisilla on oikeus tietää, kuinka paljon tämä hallitus, joka on kerskaillut vastuullisuudellaan leikatessaan köyhiltä ja jakaessaan rahaa rikkaille, on ihan oikeasti julkista taloutta sopeuttanut.

Niemelä korostaa, että hallituksen päättämien toimien mittaluokka on suuri.

– Ne eivät kuitenkaan paranna julkisen talouden rahoitusasemaa lähellekään täysimääräisesti vielä hallituskauden loppuun mennessä.

Niemelän mukaan tällä vaalikaudella ulkoinen toimintaympäristö on ollut hyvin turbulentti.

– Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja, että voi todeta, että myös tulevilla vaalikausilla syntyy ennakoimattomia, ulkoisesta toimintaympäristöstä juontuvia menotarpeita. Minä heikkona ennustajana varautuisin näihin siinä kohden, kun seuraavien vaalikausien finanssipolitiikan mitoitusta asetetaan ja siitä päätetään.