Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

2.3.2020 18:16 ・ Päivitetty: 2.3.2020 18:16

Nyt puhuu sisäministeri Maria Ohisalo – ”Vuosista 2015 ja 2016 olemme oppineet hyvin paljon”

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.).

Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) mukaan näyttää siltä, että Turkin raja-alueella on potentiaalisesti kehittymässä humanitaarinen kriisi ja koko Syyrian tilanne on humanitaarisesti täysin kestämätön.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

– Totta kai sekä Suomessa että EU:ssa ollaan varautuneita siihen, että tilanteet kehittyvät eri suuntiin ja vuosista 2015 ja 2016 olemme oppineet hyvin paljon.

Ohisalon mukaan asioita on analysoitu ja varautumisskenaarioita on päivitetty. Lisäksi tilanteita on harjoiteltu, jotta löytyy kohtia, joissa on vielä parantamista, Ohisalo sanoo.

– Meillä on totta kai suunnitelmat siitä, jos ihmisiä tulee enemmän, että miten vaikka perustetaan järjestelykeskuksia eri puolille maata ja miten se prosessi on mahdollisimman jouheva ja toisaalta laadukas, että jokaisen turvapaikkaprosessi käsitellään hyvin, Ohisalo sanoo.

Hän painottaa, että Suomi ei vedä omia linjojaan, vaan ratkaisuita pyritään löytämään Euroopan laajuisesti.

”Luottamus paikoin täysin kadoksissa”.

Ohisalo sanoo, että eurooppalainen yhteinen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka on ollut poliittisesti jumissa. Hänen mukaansa nyt päällä oleva tilanne luo painetta sille, että poliittisia ratkaisuita löytyisi paremmin.

Sisäministeri sanoo, että kun vanha komissio oli siirtymässä pois ja uusi aloittamassa, Suomi kävi EU-puheenjohtajanmaana keskusteluita siitä, mihin suuntaan turvapaikkapolitiikka pitäisi viedä. Tarkoitus oli löytää luottamusta jäsenmaiden välille, sillä luottamus on Ohisalon mukaan ollut ”paikoin täysin kadoksissa”. Suomi lisäksi päätti, että se voi ottaa Välimeren alueelta 175 ihmistä sisäisinä siirtoina.

– Se osaltaan myös osoittaa, että Suomi haluaa löytää Euroopan laajuisia ratkaisuita, ja olemme valmiita löytämään yhteisiä näkemyksiä, että ei sanota vain kaikelle ei, vaan halutaan nimenomaan kehittää asioista eteenpäin, Ohisalo sanoo.

Turkki ja EU solmivat vuonna 2016 pakolaissopimuksen, jossa Turkki sitoutui tehostamaan rajavalvontaansa ja vastaanottamaan Euroopasta palautettavia pakolaisia. Vastineena EU lupasi Turkille muun muassa taloudellista tukea pakolaisista huolehtimiseen.

Sopimus kuitenkin horjui viime viikolla sen jälkeen, kun Turkki kertoi sotilaidensa kuoleman jälkeen avaavansa rajat Eurooppaan.

Kreikan rajalle on saapunut runsaasti ihmisiä sen jälkeen, kun Turkki lauantaina kertoi avaavansa EU:n vastaisen rajansa pakolaisille. Kreikan mukaan lauantaiaamun ja sunnuntaiaamun välisenä aikana ainakin 10 000 ihmistä yritti ylittää rajan laittomasti.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU