Nyt puhuvat kapinakansanedustajat – ”Alko on erinomainen paikka”

Sanna Lauslahti ei halua limuviinoja kauppoihin.

Joukko kansanedustajia on tänään tullut julkisuuteen vaatien, että alkoholilain muutosta koskevan lakiesityksen jatkovalmistelussa on harkittava vakavasti lausuntokierroksella tullutta palautetta.

Kannanoton on allekirjoittanut 28 kansanedustajaa, joista 15 on keskustasta. Määrä on iso, sillä se on miltei kolmannes keskustan eduskuntaryhmästä. Kokoomuksen kansanedustajia allekirjoittajien joukossa on kolme. Kaikista eduskuntapuolueista paitsi perussuomalaisista on laitettu nimeä paperiin.

Kansanedustajat torjuvat muun muassa ehdotukset niin sanottujen limuviinojen tulosta kauppoihin ja kaupassa myytävien oluiden alkoholipitoisuuden korottamisesta.

Keskustan kansanedustaja Elsi Katainen on allekirjoittanut adressin. Hän toteaa, että hänen osaltaan kyse on siitä, että asiantuntijalausunnot otetaan huomioon.

– Minun kohdalta tässä ei ole sen suurempaa dramatiikkaa, Katainen sanoo.

Hänen mukaansa on kyse terveysvaikutuksista.

– Limuviinoja ei kauppaan on yksi pointti niiden monien joukossa, joita kannattaa tarkastella.

Katainen toteaa, että alkoholilakia ei olla kaatamassa.

– Haluamme vain alleviivata asiantuntijalausuntoja. Olen huolissani mahdollisesti lisääntyvästä alkoholinkulutuksesta seurauksineen, jotka ovat tunnettuja ja jotka ovat tulleet asiantuntijalausunnoissakin esiin, Katainen sanoo.

Tunnettuja seurauksia voisi asiantuntijoiden mukaan olla esimerkiksi alkoholikuolemien lisääntyminen.

”Alkon ja vähittäiskauppojen työnjako nyt oikein hyvä.”

– Lausuntokierrokset ovat juuri sitä varten, että nillä on myös vaikutusta. Tässä kohdin tulee selkeästi esille epäkohtia niin niihin tulee puuttua, sanoo adressin allekirjoittanut kokoomusedustaja Sanna Lauslahti.

– Olen huolissani siitä, että meillä alkoholinkulutus kasvaa. Se siirtyy kolmosista nelosten puolelle. Tässä kohdin meillä on oikein hyvä työnjako tällä hetkellä Alkon ja meidän vähittäiskauppojen välillä. Mielestäni limuviinojen paikka ei ole vähittäiskaupassa, R-kioskeissa tai muissa vastaavissa pisteissä. Alko on erinomainen paikka, Lauslahti toteaa.

Hän kiinnittäisi lakiuudistuksessa nykyistä enemmän huomiota siihen, millä tavalla helpotetaan ravintoloiden sääntelyä. Siitä kautta annettaisiin ravintolayrittäjille mahdollisuuksia luoda uusia työpaikkoja.

Hallituksen esitys alkoholilaista on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2017. Pääseekö hallitus asiassa sopuun?

– Se on hallituksen asia, tässä me olemme omien henkilökohtaisten kantojemme kanssa liikkeellä.

Kokoomusnuorten puheenjohtaja Daniel Sazonov on tiedottanut olevansa pöyristynyt yrityksistä kaataa lakiuudistus.

– Hallituksessa sovitun asian noudattaminen ei ole hallituspuolueiden edustajille omantunnon kysymys. Mihin enää tarvitaan oppositiota, kun hallituspuolueilla on tällaisia edustajia, Sazonov totesi adressin tultua tänään julkisuuteen.

Niinistölle sapiskaa: ”Ryhtyi asiattomasti opastamaan perussuomalaisia” – puolue esittänee omaa ehdokasta

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Perussuomalaiset todennäköisesti asettaa oman ehdokkaan presidentinvaaleihin. Asiasta kertoi ensimmäisenä Uusi Suomi.

Puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aholla on jo valmiina esitys asiasta. Hän ei vielä kerro, kuka puolueen mahdollinen ehdokas on.

Hänen mukaansa puolue on tehnyt kesäkuussa paikallisyhdistyksille kyselyn, jossa tiedusteltiin, pitäisikö puolueen lähteä presidenttikisaan ja kuka olisi sopiva ehdokas.

Perussuomalaiset käsittelee presidenttiehdokkaan asettamista puoluehallituksessa 4. elokuuta. Puoluevaltuusto päättää ehdokkaasta syyskuussa.

– Valtuustolla on mahdollisuus hyväksyä tai olla hyväksymättä esitys. Viesti paikallisyhdistyksiltä on ollut siinä määrin selkeä, että en usko, että kilpailevia ehdotuksia kovin paljoa tulisi, Halla-aho sanoo STT:lle.

En usko, että kilpailevia ehdotuksia kovin paljoa tulisi.

Halla-aho on sanonut useasti, että presidentti Sauli Niinistö (kuvassa) puuttui puolueen sisäisiin asioihin hallituskriisin yhteydessä.

– Olimme tyytymättömiä tapaan, jolla presidentti Niinistö sekaantui hallituskriisiin ja ryhtyi asiattomasti opastamaan perussuomalaisia, millä periaatteella voimme esittää ministereitä.

Presidentti Niinistö otti kesäkuussa kantaa siihen, että perussuomalaisten johdossa on nyt kaksi henkilöä, jotka ovat saaneet sakkotuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tuomion ovat saaneet Halla-aho ja puolueen toinen varapuheenjohtaja Teuvo Hakkarainen.

– Teko on yleensä sovitettu, kun tuomio on kärsitty. On aika tehtävä edessä vakuuttaa, että ne elementit, jotka tuomioon johtivat, ovat poissa, Niinistö sanoi kesäkuussa.

Niinistö sanoi kesäkuussa, että hän ei usko perussuomalaisten asettavan häntä ehdokkaakseen.

– En usko, että sellaista vaaraa on olemassa, presidentti sanoi Kultaranta-keskusteluiden yhteydessä kesäkuussa.

”Se on huomattavasti enemmän kuin SKP:n kannatus (0,2%)” – Halla-aho irvailee Elolle gallup-luvuista

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kuittailee entiselle puoluetoverilleen Uusi vaihtoehto -ryhmän puheenjohtajalle Simon Elolle tuoreista gallup-luvuista.

– Puheenjohtaja Elo sanoi HS-gallupin jälkeen, että 2,5% kannatukseen voidaan olla tyytyväisiä. Onhan se samaa suuruusluokkaa kuin esimerkiksi kristillisdemokraateilla, joka on sentään ollut olemassa vuosikymmeniä, Halla-aho vertailee Facebook-kirjoituksessaan.

Perussuomalaisia kannatti HS-kyselyssä 6,3 prosenttia vastaajista.

Tämänpäiväisessä Ylen kannatusmittauksessa perussuomalaisista irronneen Uusi vaihtoehto -ryhmän kannatus oli koko mittauksen pienin, vain 0,7 prosenttia. Perussuomalaisia kannatti 8,1 prosenttia.

Halla-aho hakee vertailukohtaa tällekin gallup-luvulle.

– Myös 0,7% kannatusta voidaan ajatella positiivisesti. Se on huomattavasti enemmän kuin Suomen Kommunistisen Puolueen kannatus (0,2%) vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Ja SKP on sentään 100-vuotias puolue, hän kirjoittaa Facebookissa.

Vasemmistonaiset vaatii Suomeen naisrauhaa – ”Lainsäädännön täytyy tunnistaa väkivallan jatkumo”

Vasemmistonaiset vaatii lähisuhteessa pitkään jatkunutta väkivaltaa rikoslakiin erilliseksi rikokseksi, josta voitaisiin langettaa yksittäisiä pahoinpitelyjä kovempia tuomioita.

– Tällaista niin kutsuttua naisrauhapykälää on Suomeen vaadittu vuosikymmeniä eikä tarve ole kadonnut, toteaa Vasemmistonaisten puheenjohtaja Saila Ruuth.

Kannanoton taustalla on Keskisuomalaisen uutinen, jonka mukaan mies oli saanut vain reilun vuoden ehdollista vankeutta neljästä pahoinpitelystä ja laittomasta uhkauksesta vaikka hän oli pahoinpidellyt perheen äitiä vuosikausien ajan ja lukemattomilla eri tavoilla.

Itsemääräämisoikeus ja fyysinen koskemattomuus ovat perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia.

Myös perheen lapsilla, jotka ovat koko ikänsä eläneet äitiinsä kohdistuvan väkivallan aiheuttamassa pelossa ja ahdistuksessa, todettiin mielenterveysongelmia.

”Itsemääräämisoikeus ja fyysinen koskemattomuus ovat perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia. Etenkin kodin täytyy olla turvallinen paikka. Siitä huolimatta lukemattomat ihmiset elävät lähisuhteissa, joissa heitä pahoinpidellään systemaattisesti ja jatkuvasti niin henkisesti, fyysisesti, seksuaalisesti kuin muillakin tavoin. Usein teot alkavat lievinä ja raaistuvat vuosien saatossa”, kannanotossa sanotaan.

Lainsäädännön täytyy tunnistaa väkivallan jatkumo.

– Lainsäädännön täytyy tunnistaa väkivallan jatkumo sen sijaan, että vuosikausien uhkailusta, alistamisesta, nöyryyttämisestä, elämän rajoittamisesta, iskuista, potkuista ja muista väkivallan teoista etsitään yksittäisiä tapauksia, joista tuomio annetaan, Ruuth toteaa.

– Väkivaltaisen suhteen käsittelemistä kokonaisuutena ja siten tuomion ankaroittamisperusteena puoltaa myös se, että koko suhteen kesto voidaan huomioida sen sijaan, että osa väkivallasta kuitataan merkityksettömäksi rikosten vanhentumisen vuoksi.

Myös lasten henkinen vaurioittaminen kodissa tapahtuvalla väkivallalla ja sen uhalla on käsiteltävä vasemmistonaisten mukaan pahoinpitelynä, vaikka fyysinen väkivalta ei kohdistuisikaan lapsiin.

Hallituksen kannatus romahti – professori vaatii paluuta parlamentaariseen valmisteluun

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund.

Helsingin Sanomien ja Ylen puoluegallupien osoittama viesti on se, että hallituksen tulisi jatkaa sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluja yhteistyössä oppositiopuolueiden kanssa, toteaa Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund.

– Jos tänään ja eilen nähdyt gallup-tulokset olisivat vaalitulos, niin uusi hallitus näyttäisi varsin erilaiselta. Mukaan tulisivat varmasti SDP ja vihreät, kun taas keskusta ja Uusi vaihtoehto olisivat todennäköisesti ulkona, Grönlund sanoo.

– Nyt hallituksen kannattaisi pyrkiä varmistumaan siitä, että vuonna 2019 valittava eduskunta ja sen hallitus jatkavat sote- ja maakuntauudistuksen toteuttamista. Muuten uhkana on niiden vesittyminen.

Hänen mielestä etenkin keskustan kannattaisi pyrkiä varmistamaan se, että puolueen ajaman maakuntauudistuksen valmistelu jatkuisi myös vaalien jälkeen vaikka puolue oppositioon joutuisikin.

Uudistusten toteuttamisessa on kyseessä koko Suomen etu.

Lisäksi Grönlund painottaa, että uudistusten toteuttamisessa on tietysti kyseessä myös koko Suomen etu.

– Olemme nähneet edellisen hallitukset aikana, että mikäli uudistusta tehdään vain istuvan hallituksen linjausten mukaisesti ilman parlamentaarista valmistelua, niin ovat ne vaarassa kaatua, Grönlund toteaa viitaten Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) hallituksiin.

Mikäli pääoppositiopuolueet pääsisivät osallistumaan uudistusten tekemiseen, Grönlund arvelee heidän haluavan keskityttyä etenkin pakkoyhtiöittämiseen sekä ulkomaisen omistuksen rajoittamiseen. Julkisen terveydenhuollon säilyminen olisi myös ainakin vasemmistopuolueilla asialistalla.

Ihan kuin se olisi joku annettu luku.

Professori uskoo, että myös maakuntauudistus ja maakuntien määrä herättäisivät varmasti keskustelua. Grönlund sanoo tutkijan näkökulmasta tuntuvankin ”hieman oudolta”, että esimerkiksi maakuntien määrästä ei voitaisi neuvotella.

– Ihan kuin se olisi joku annettu luku. Tällaiset asiat ovat tyypillisiä poliittisen päätöksenteon asioita, jolloin demokratiassa kuullaan erilaisia intressitahoja ja asiantuntijoita, jonka jälkeen pyritään löytämään kaikkien kannalta paras ratkaisu.

Tähän mennessä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on kuitenkin sanonut, että parlamentaariseen valmisteluun ei ole aikaa. Grönlund ei osaakaan arvioida onko todennäköistä, että oppositiota tullaan ottamaan uudistuksissa paremmin huomioon.

– Tietysti on myös se mahdollisuus, että kokoomus gallup-kannatuksensa nostamalla itsetunnolla suostuu hankalammin Keskustan vaatimuksiin hallituksen sisällä.

– Pienillä ”uhrauksilla” hallituksen olisi kuitenkin mahdollista saada vähintään suurimman osan oppositiosta taakseen. Kun perustuslakivaliokuntakin antoi yksimielisen lausuntonsa ja kotiläksyn hallitukselle, niin mielestäni ei olisi liikaa vaadittu, että uudistukset valmisteltaisiin parlamentaarisesti.

”Ongelmia ei ratkaista neliraajajarrutuksella” – SDP:n Tuppurainen arvostelee Soinia EU-linjan muuttamisesta

Kuva: Jari Soini

Eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd.) arvostelee ulkoministeri Timo Soinin (uv.) jyrkkiä kommentteja turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista EU:ssa.

Soini kertoi maanantaina ulkoministerikokouksen yhteydessä, että Suomi ei hyväksy uusia päätöksiä turvapaikanhakijoiden siirroista ennen kuin kaikki maat ovat toteuttaneet vanhat velvoitteensa.

Tuppuraisen mielestä Soini koettelee Suomen ratkaisuhakuista EU-linjaa. Kieltäytyminen etukäteen uusista siirroista on hänen mielestään erikoista uhittelua.

– Se on kiistatta ongelma, että kaikki jäsenmaat eivät ole olleet mukana taakanjaossa. Ongelmia ei kuitenkaan ratkaista siten, että nekin maat, jotka ovat tähän asti toimineet vastuullisesti, lyövät jalat neliraajajarrutukseen, Tuppurainen sanoo STT:lle.

Soini vaatii, että vanhat lupaukset turvapaikanhakijoiden siirroista toteutetaan ennen uusia päätöksiä.

EU-maat sopivat vuonna 2015 yhteensä 160 000 ihmisen siirtämisestä eniten kuormittuneista maista. Tähän mennessä vain pieni osa siirroista on toteutettu, vaikka järjestelyn piti olla valmis syyskuussa. Puola, Unkari ja Tshekki ovat kieltäytyneet ottamasta turvapaikanhakijoita lähes kokonaan, kun taas Suomi on täyttämässä tavoitteensa.

Uudet turvapaikanhakijoiden siirrot saattavat nousta pöydälle jo syksyn aikana, koska Italia on pyytänyt muilta mailta toistuvasti apua.