Toinen osa käsitteli Suomen raideliikennehankkeita, joihin on saatu EU-rahoitusta. Harakka toivoo, että rahoitus olisi vasta ensimmäinen osa suurten EU-rahoitusten sarjassa.

Turun tunnin junan ja Suomi-radan (Hki-Tre) suunnitteluyhtiöiden perustamisesta on jo sovittu ja Harakan mukaan nämä on hyväksytty jo liki kaikkien kuntien päätöksentekoelimissä.

Vuoden 2020 4. lisätalousarviossa valtion sitoumus raideliikenteeseen vuosille 2o2o-2023 on 788,5 miljoonaa. Tähän tulevat kuntien yli 500 miljoonaa euroa päälle sekä monin verroin yksityistä rahaa. Lisätalousarviossa on myös tiehankkeita raidehankkeiden lisäksi.

Hän korosti liikennehankkeiden ilmastoelvytys-luonnetta.

Harakan mukaan myös henkilöjunaliikenteen kilpailutukseen on jo valmistauduttu. Kilpailutus avataan tämän hallituskauden lopussa tai seuraavan alussa. Kilpailua syntynee eniten suurten kaupunkin välille.

Vaikka korona on ollut monin tavoin suomalaisten murheena, ministeri nosti esiin myös siitä seuranneita positiivisia asioita. Timo Harakan mukaan koronakevät on edistänyt Suomessa digitalisaatiota. Myös digitalisaatio on Harakan mukaan tärkeä tapa vastata ilmastomuutokseen.

Harakan mukaan kehittyneiden tietoverkkojen ansiosta Suomessa menetettiin vähemmän koronan vuoksi työpäiviä kuin lähes missään muualla, samoin koulupäiviä menetettiin vähän.

Liikenne- ja viestintäministeriö on tänä keväänä asettanut digiloikkatyöryhmän. Sen tavoite on varmistaa kriisin aikana saatujen kokemusten jääminen osaksi kriisin jälkihoitoa ja pidemmän ajan jälleenrakennusta. Hyvät käytännöt on Harakan mukaan tunnistettava.

Kevään aikana 2020 suuri osa suomalaisista siirtyi etätöihin, peräti 49 % suomalaisista teki etätöitä. Harakka pitääkin melko varmana, että monin paikoin ei enää palata samoihin toimintatapoihin kuin ennen kriisiä.

– Varmasti jatkossa etätyö on mielletään yhä useammin normaaliksi työksi.

Mitään ennustuksia siitä, kuinka paljon etätyötä jatkossa tehdään, ministeri ei kuitenkaan lähde tekemään.

Kevään 2020 aikana myös datan liikkuvuus kasvoi. Keväällä koettiin peräti 30%:n kasvu puheluiden ja mobiilidatan määrässä, maantieliikennettä sen sijaan oli 40% vähemmän. Työhön liittyvä matkustaminen vähentyi keväällä esimerkiksi valtionhallinnossa yli 90 prosentilla.

Myös verkkokauppa on lisääntynyt, mikä Harakan mukaan muuttaa suhdettamme vapaa-aikaan, kun aikaa säästyy kaupassa käynnin sijaan muuhun.

– Nyt todellakin ruoan verkkokauppa otti tulta.

Keskolla oli Harakan näyttämän tilaston mukaan koronakeväällä 800 prosentin piikki verkkokaupassa ja S-ryhmällä 300 prosentin kasvu. 20% kuluttajista on halukas kokeilemaan ja lisäämään verkko-ostamista. Polkupyörien myynnissä huhti-toukokuussa koko maassa koettiin yli 70%:n kasvu.

Harakka tiivisti tiedotustilaisuutensa lopuksi, että liikenteessä ja viestinnässä tavoitteena on oikeudenmukainen siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan.