Sinisalon mukaan tällainen museo olisi erinomainen hanke hyödyntämään suomalaisen ja pohjoismaisen designin kansainvälistä tunnettuutta, siinä olisi paljon elinkeino- ja matkailupotentiaalia, sekä mahdollisuus elävöittää kaupunkitilaa sekä Kauppatorilla, että muissa kohteissa.

— Tällaisella kotimaisella vaihtoehdolla ”Guggenheim-tontin” käytölle olisi maabrändin rakentamisen ja kotimaisen designin arvostuksen kannalta sellaisia vahvuuksia, joita ulkomaisten vaihtoehtojen on vaikea voittaa.

— Se toimisi porttina muihin Helsingin, Uudenmaan ja koko Suomen modernin designin ja arkkitehtuurin kohteisiin. Museosta voisi lähteä itsenäiselle tai opastetulle kävelykierrokselle ympäri Helsinkiä, joka voisi alkaa Enzo-Gutzeitin talosta Kauppatorin toiselle laidalle. Muita vierailukohteita voisivat olla Akateeminen kirjakauppa, Rautatalo sisäpihoineen, Finlandiatalo, ja jopa Kelan pääkonttori – tietenkin Aallon kotitalon ja ateljeen lisäksi. Akateeminen kirjakauppa poislukien, nämä ovat nykyisellään yleisöltä suljettuja tai alihyödynnettyjä. Muita palveluita voisivat olla päiväretket Arabiaan, Tapiolaan ja Otaniemeen, Paimion parantolaan, Jyväskylään, tai muihin sopiviin kohteisiin.

— Anekdoottina todettakoon, että Barcelonasta vierailija voi ostaa mukaansa Gaudin suunnittelemia ovenkahvoja 100 euron kappalehintaan. Meiltä löytyisi kyllä rahkeita kotimaisiin vastineisiin.

Sinisalo huomauttaa, että maailmalla kiinnostus skandinaavista ja humanistista modernismia kohtaan on miltei rajatonta.

— Kansainvälisesti monet arkkitehdit, Bilbaon Guggenheim-museon suunnitellutta Frank Gehryä myöden, nimeävät Alvar Aallon esikuvakseen. Tätä perintöä korostava museo olisi monelle ulkomaalaiselle matkan syy, tai vähintään lennonvaihtajille syy pysähtyä Suomeen yöksi tai kahdeksi.

Sinisalo sanoo, että monet hänen tekstinsä ehdotukset ja yksityiskohdat ovat peräisin Lisää Kaupunkia Helsinkiin –Facebook-ryhmästä.