Helsingin Sanomien (HS) mukaan puheenjohtaja Sture Fjäderin on määrä kertoa lähdöstään kesken kauden ensi viikolla. Demokraatille on arveltu, että ilmoitus saattaisi tulla jo huomenna. Sture Fjäder itse ei ole vastannut Demokraatin puheluihin.

Vaikka Fjäderin suusta lähtöilmoitusta ei ole vielä edes kuultu, Akavalla on HS:n mukaan jo kaksi puheenjohtajaehdokastakin, Tekniikan akateemisten Tekin toiminnanjohtaja Jari Jokinen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön toiminnanjohtaja Maria Löfgren.

Lisäksi kuohunan taustalla on “kassakaappisopimus”, jonka syistä ja seurauksista on nyt liikkeellä monenlaista tulkintaa ja tarinaa.

Maria Löfgren on kommentoinut ”kassakaappisopimusta” Demokraatille kipakasti.

– Itse juristina ajattelen sopimuksen tekemisestä sillä tavoin, että en halua lähteä sellaiseen prosessiin mukaan, jossa sopimus ei kestä päivänvaloa. Olen hyvin tarkka tämän tyyppisistä asioista. Se mikä on Fjäderin ja näiden herrojen välinen sopimus, on heidän asiansa, Löfgren ihmetteli.

Jukon Löfgreniä puheenjohtajaehdokkaaksi on pyytänyt Lakimiesliitto. Liiton toiminnanjohtaja Jore Tilander arvosteli Helsingin Sanomille Fjäderin ja Jokisen toimintaa. Hän uskoo, että Jokinen on tukenut Fjäderin jatkoa järjestön johdossa sillä ehdolla, että Fjäder valmistaa Jokisesta ”perintöprinssiään” Akavan johdossa.

Jokinen sanoi Demokraatille Tilanderin puheiden olevan panettelua ja vailla todellisuuspohjaa.

Olli Luukkainen on Jukon puheenjohtaja eli samasta järjestöstä kuin Löfgren. Hän kertoi tänään Demokraatille versionsa siitä, mistä “kassakaappisopimuksessa” on hänen mukaansa kyse.

Minkä takia nimenne on paperissa?

– Sen takia, kun olen yksi allekirjoittaja.

Luukkainen jatkaa jakavansa Jari Jokisen väitteistä sen, että Fjäder olisi kertonut laajasti siitä, että ei aio jatkaa 2020 alkanutta nelivuotiskauttaan loppuun. Tämän Fjäder on sanonut Luukkaisen mukaan Akavan hallituksen “kokouksen yhteydessä, ei kokouksen osana” ennen vuoden 2020 jatkokauden tuonutta liittokokousta.

– Hän sanoi siinä läsnäolijoille, joissa oli Akavan hallitus ja puhe- ja läsnäolo-oikeutetut eli kaikki akavalaiset liitot paikalla, että hän on halukas jatkamaan Akavan puheenjohtajana. Hän sanoi katsovansa, että hänellä on vielä annettavaa ja ajatuksia, mitä vielä voi tehdä. Mutta hän on valmis jättämään kautensa sillä tavalla kesken, että hän haluaisi vetää Akavan valmistautumisen eduskuntavaaleihin. Kun vaalit ovat ohi, Akavalla on jo uusi puheenjohtaja. Tästä jokainen voi päätellä ja hän täsmensi minun muistikuvani mukaan sitä niin, että syksyllä 2022 valitaan Akavalle puheenjohtaja.

Jokisen mukaan koko Akavan hallitus on ollut tietoinen Fjäderin luopumisesta tämän vuoden lopussa.

Toisaalta tiedossa oli myös Luukkaisen mukaan se, että Fjäderillä olisi ollut valmius myös istua koko kausi.

OAJ tuki Fjäderin valintaa vuonna 2020. Fjäder sai vaalissa 578 ääntä ja Maria Teikari Yhteiskunta-alan korkeakoulutetuista 292 ääntä.

– OAJ:ssa ajattelimme niin ja itsekin ajattelin niin, että Sture on tehnyt varsin hyvää työtä. Hänelle oli silloin tulossa 8 vuotta täyteen puheenjohtajana. Hän on saanut paljon ryöpytystä ja joistakin ulostuloista kritiikkiä, itsekin olen sitä julkisesti osoittanut. Mutta ei pidä unohtaa suurta kuvaa. Hänen johdollaan Akava on aivan erilainen yhteiskunnallinen vaikuttaja kuin koskaan aikaisemmin, Luukkainen sanoo.

– Minun tulkintani on, että hänen vastaehdokkaansa saama äänimäärä ja menestys jäi periaatteessa aika vaatimattomaksi.

Luukkainen sanoo myös uskovansa, että Teikarin äänestäminen perustui lähinnä Fjäderin vastustamiseen.

Luukkaisen mukaan oli myös liittoja, jotka sanoivat, että he ovat valmiita äänestämään 2020 Fjäderin jatkon puolesta, jos hän ei istu koko kautta.

Luukkainen väittää “kassakaappisopimuksen” syntyneen tässä tilanteesssa. Eli tiettyjen liittojen tuki Fjäderin taakse tuli sillä, ettei Fjäder istu koko kautta.

– Eräät tahot, joihin OAJ ei kuulu, eivät välttämättä uskoneet, että Fjäderin sana pitää. Hänhän voisi jostain syystä muuttaa mielipidettään. Siinä yhteydessä keskusteltiin, että jos tehtäisiin paperi, jossa Sture sitoutuu siihen. Sitä kautta tämä paperi syntyi.

Paperin allekirjoittajina olivat Fjäderin lisäksi Akavan kolmen ison liiton nokkamiehet. Luukkainen ei osaa sanoa, kenen aloitteesta paperi tehtiin.

– En oikeastaan voikaan nimetä yksittäistä henkilöä.

– Allekirjoittajina on yksi iso liitto kustakin vaaliliittoumasta, Luukkainen summaa OAJ:n, Tekin ja Ekonomien osallisuuden.

– Jotkut tahot edellyttivät, että pitää olla varmaa, että Sture ei istu koko kautta. Silloin he ovat valmiita tukemaan Sturen uudelleenvalintaa. Niitä oli jonkin verran, mutta OAJ ei kuulu siihen joukkoon. Sitä kautta se paperi syntyi. Se varmisti jo ennen liittokokousta, että tiesimme Sturen tulevan varmasti valituksi.

Luukkainen ei selvästi pidä kysymyksestä, miten moinen paperi toteuttaa jäsendemokratiaa. Hän painottaa, että Akavan jäseniä ovat jäsenliitot.

– Liitothan tämän päättävät. Emmehän me 600 000 ihmiseltä lähdetä kysymään, että kuka valitaan Akavan puheenjohtajaksi. Ei sitä tee SAK:kaan. Jokin yksittäinen liitto, niin kuin kai Akavan erityisalat, voi kysyä jäseniltään, mutta sehän on täysin poikkeus. En minä usko, että (Tehyn puheenjohtaja) Millariikka Rytkönen tekee jäsenäänestystä siitä, että kuka valitaan STTK:n puheenjohtajaksi ja moneksi vuodeksi. Tällaista en tiedä missään olevan.

Sopimuksen voisi tarinoittaa myös niin, että se olisi ollut Jari Jokiselle ikään kuin suoja, jonka varassa hän olisi voinut valmistautua ja ampaista vaalitaistoon heti Fjäderin ilmoituksen tultua. Tätä liene Jore Tilanderkin HS:lle antamillaan arvioilla uumoillut.

Luukkainen ei allekirjoita, että sopimuksessa olisi ollut kyse siitä, että olisi pedattu paikkaa Jokiselle Fjäderin seuraajana.

– Sen tiedän varmuudella, että itse en ole sellaista sopimusta ollut tekemässä. Eikä sopimusta tehtäessä tämä asia ollut millään tavalla esillä. Uskaltaudun arvioimaan, että Timo Saranpää myöskään ei olisi näin tehnyt.

– Mutta tiedän, että siinä vaiheessa, kun asia oli jo päällä, monetkin tahot ihmettelivät, miten Jari Jokinen ja Tek oli tukemassa Sture Fjäderin uudelleenvalintaa ja miten ihmeessä he olivat jopa valmiit tekemään paperin siitä, että kausi on kaksi vuotta. Sen takia tätä ihmetystä heräsi. Niin kauan kuin minä olen ollut Akavassa toiminnassa, Tek on tehnyt kaikkensa, että Sture Fjäderiä ei valittaisi mihinkään.

– Minä en tiedä sitä, mitä Jokinen ja Sture Fjäder ovat puhuneet keskenään, minä en pysty siihen sanomaan. Mutta poikkeuksellinen tapahtuma tämä oli.

Luukkaisen sanoo, että kaikki “lähellä prosessia olleet” sopivat siitä, että Fjäder saisi tehdä rauhassa työtä. Luukkaisen mukaan Fjäder oli huolissaan siitä, että hänestä olisi tullut rampa ankka, jos olisi tiedossa laajasti, että kausi jää kesken.

– Sitten me sovimme, Saranpää, Jokinen ja minä. Toki siinä oli muitakin ympärillä, vaikka me olemme ne allekirjoittajat. Me ainakin sovimme, että itse teemme voitavamme, jotta tämä mylläkkä ei lähde heti liikkeelle, Luukkainen sanoo tarkoittaen, että vaalikamppailu olisi voinut alkaa välittömästi.

Fjäderin lähdön oli Luukkaisen mukaan määrä tulla julki kesän jälkeen 2022.

– Mitään salamyhkäistä sen suhteen ei ollut. Sitten kun Sture ilmoittaa, sen jälkeen alkaisi reilu vaalikamppailu ja ne tulevat ehdolle, jotka tulevat.