Koska säädökset eivät määrittele tarkasti, miten tuen tarpeeseen pitää kouluissa vastata, oppilas saattaa jäädä vaille tarvitsemaansa oppimisen tukea, OAJ katsoo.

Lain mukaan oppilaan on saatava riittävää koulunkäynnin tukea heti tarpeen ilmetessä. Oikeus tukeen on subjektiivinen, eli se kuuluu kaikille oppilaille. Tuki on jaettu kolmiportaisesti yleiseen tukeen, tehostettuun tukeen ja erityiseen tukeen.

Opetuksen järjestäjät eli koulut ja kunnat voivat käytännössä itse päättää, miten tuen tarpeeseen vastataan. OAJ:n mukaan tämä on omiaan aiheuttamaan tilanteen, jossa oppilaat ovat keskenään epätasa-arvoisessa asemassa.

Erityisesti niiden oppilaiden, joilla on suuria koulunkäynnin haasteita, mutta jotka eivät saa erityisopetusta, asema on heikko, sanoo OAJ:n erityisasiantuntija Sari Jokinen.

Inkluusio ilman erityisopettajia ei tue oppimista

Paljon tukea tarvitsevien koululaisten opettaminen muiden oppilaiden kanssa samassa luokassa voi tarkoittaa kaikkien oppilaiden oppimisen vaarantumista, sillä esimerkiksi järjestyshäiriöt luokissa voivat kasvaa ja opettajien huomio keskittyä paljon tukea tarvitseviin oppilaisiin.

– Erityisesti inkluusioperiaatetta noudattavissa kunnissa tuen antamattomuutta perustellaan inklusiivisella opetuksella, Jokinen kertoo.

Inkluusio tarkoittaa sitä, että kaikki oppilaat sijoitetaan yleisopetuksen ryhmään.

Jokinen sanoo, ettei OAJ:lla sinänsä ole mitään inkluusiota vastaan, mutta luokkiin pitää saada ammattitaitoisia erityispedagogeja, ja oppilaalla tulee olla oikeus erityisluokkaan, jos se on oppilaan edun mukaista.

– Kun laki ei selkeästi vaadi edes taattua vähimmäismäärää osa- tai kokoaikaista erityisopetusta, mennään resurssien puuttuessa siitä, mistä aita on matalin.

Ongelma syntyy erityisesti siitä, että laaja-alaisia erityisopettajia tai erityisluokanopettajia ei ole Suomessa tarpeeksi. OAJ:n mukaan Suomessa on kuntia, joissa ei ole lainkaan erityisluokanopettajia.

OAJ: tilanne perusopetuslain vastainen

Tilanne on OAJ:n mukaan perusopetuslain vastainen, sillä erityistä tukea tarvitsevan oppilaan tarpeisiin on vastattava OAJ:n mukaan nimenomaan erityisopetuksella.

Kouluissa yhä enenevässä määrin käytössä oleva samanaikaisopettajuus voisi olla ratkaisu tilanteeseen, Jokinen sanoo. Samanaikaisopettajuusmallissa yhdellä luokalla on kaksi tai useampi opettajaa, joista ihannetilanteessa joku on erityisopettaja.

Myös Opetushallitus pitää opettajien yhteistyötä hyvänä toimintatapana oppilaiden oppimisen ja koulunkäynnin tukemisessa, sanoo opetusneuvos Marjo Rissanen.

Käytännössä erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle saatetaan osoittaa henkilökohtainen koulunkäynnin ohjaaja, jolla ei välttämättä ole erityispedagogista ammattitaitoa eikä toisaalta samanlaista virkavastuuta kuin opettajalla. Jokisen mukaan tämä ei ole oikea tapa vastata erityisen tuen tarpeeseen.

Luokanopettajat tunnistavat tuen tarpeen

Rissasen ja Jokisen mukaan luokanopettajat tunnistavat tuen tarpeen, mutta heillä ei välttämättä ole mahdollisuutta vastata siihen käytännössä. Tukipäätösten tekemistä voi Jokisen mukaan jarruttaa sekin, että jos tukea ei voidakaan päätöksestä huolimatta järjestää, opettaja voi kuvitella syyllistyvänsä virkavirheeseen.

Lain mukaan oppimisen tukea pitää tarjota heti, kun sen tarve ilmenee.

– “Heti” ei tarkoita mitään, jos erityisluokanopettajia ei ole, Jokinen sanoo.

Joissain tapauksissa tuen vaatiminen jää Jokisen mukaan liikaa oppilaan huoltajien harteille. Jotkut kokevat esimerkiksi erityisluokalle siirtämisen leimaavana.

– Tärkeintä on se, että jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen. Tuki voidaan järjestää toimivasti tilanteesta riippuen yleisopetuksen ryhmässä tai erityisluokalla, kunhan resurssit ovat riittävät ja oppilaan etu ensisijainen.

Hallitus haluaa parantaa oppimisen tukea

Oppilaiden saaman tuen vahvistaminen on kirjattu tuoreimpaan hallitusohjelmaan. Tarkoitusta varten on osoitettu 50 miljoonaa euroa rahaa vuosille 2020-2022 Oikeus oppia -kehittämisohjelmassa. Oikeusministeriö on myöntänyt ohjelman johdosta valtion erityisavustuksia oppimisen tuen kehittämiseen lähes 20 miljoonaa euroa varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa. Summaan sisältyy myös inkluusion tukeminen.

Rahaa on käytetty sekä ryhmien pienentämiseen että erityisopettajien ja koulunkäynninohjaajien palkkaamiseen.

Vuonna 2019 Opetushallitus jakoi rahaa opetuksen järjestäjille esimerkiksi sillä perusteella, millainen on 30−54-vuotiaiden vain perusasteen suorittaneiden osuus, työttömyysaste tai vieraskielisen väestön osuus alueella. Sen jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriö on jakanut valtion erityisavustusta esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ja laadun kehittämiseen 42 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 62 miljoonaa euroa vuonna 2022.

Tuija Sorjanen – STT