SAK oli ilmoittanut viime viikolla, että keskustelujen jatkaminen tai neuvotteluihin eteneminen on mahdotonta, ellei Orpon-Purran hallitus osoita mitään vastaantuloa työrauhaa ja paikallista sopimista koskevissa lainsäädäntöhankkeissa.

Keskusjärjestö Akavasta neuvottelujärjestö Jukoa neuvotteluissa edusti Katarina Murto. Hän on Jukon puheenjohtaja.

Demokraatin tavoittama Murto sanoo, että SAK halusi kytkeä muita asioita työmarkkinamallikeskusteluun, mikä katkaisi neuvottelut.

– Meillä oli OAJ:ssa ja Jukossa valmius ja tahtotila neuvotella ja päästä työmarkkinamallissa eteenpäin. Nyt on harmillista, että keskustelut katkesivat ennen kuin päästiin neuvotteluihin.

MURTO sanoo ymmärtävänsä SAK:n lähtökohdat neuvotteluihin. Haaste syntyy siitä, että palkansaajakeskusjärjestöjen parissa on erilaisia painotuksia siinä, millä intensiteetillä hallituksen ajamiin erilaisiin työelämäheikennyksiin suhtaudutaan.

– Meille on vaikea nähdä, että työmarkkinamalli olisi ollut kauppatavarana muille heikennyksille, Murto sanoo.

Toisin sanoen Jukolle ja OAJ:lle työmarkkinamalli on vahvasti oma kysymyksensä. Ne eivät katso, että vientipalkkamalli palvelisi heidän jäsentensä etuja.

Hallitus ajaa historiallisen kovia muutoksia niin sosiaaliturvaan kuin työelämään. Palkansaajapuolella tilannetta ei tietenkään helpota erilaiset prioriteetit hallituksen esityksiä vastustettaessa.

– Varmasti jokainen liitto ja neuvottelujärjestö niin kuin OAJ ja Juko katsovat asiaa omasta näkökulmastaan, Murto toteaa.

Esimerkiksi OAJ:n jäsenistölle lakisääteinen työmarkkinamalli ja määräaikaisten asema ja sen heikentäminen, ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus ja aikuiskoulutustuen lakkauttaminen olisivat kriittisiä.

OAJ:ssa nähdään myös, että työrauhauudistusta pitäisi tasapainottaa ja työnantajapuolenkin hyvityssakkoja nostaa vastaavalla tavalla kuin työntekijöiden. Paikallisessa sopimisessa luottamusmiehen pitäisi vastata neuvotteluista, joissa pitäisi edetä työ- ja virkaehtosopimusten kautta.

– Emme pitäneet realistisena kytkeä näitä työmarkkinamallineuvotteluihin. Niistä olisi voitu myöhemmin neuvotella pöydässä tai muussa kokoonpanossa. Ehkäpä työmarkkinamallineuvottelut olisivat avanneet tietä muille asioille myöhemmin, Murto arvioi.

Häneltä onkin kysyttävä, katsooko hän SAK:n valinneen väärän strategian.

– En ota kantaa SAK:n strategiaan. Toki toivon, että neuvottelupöytään yhä päästään. Meillä on yhä valmius ja tahtotila neuvotella työmarkkinamallista lakitien sijaan.

Murron mielestä tällä hetkellä on kuitenkin vaikea nähdä, että neuvottelupöytään palattaisiin.

– Mutta toki toivon, että niin vielä käy ja solmu aukeaisi jollakin tavalla.

Työministeri Arto Satonen (kok.) oli vedonnut työmarkkinaosapuoliin, että ne neuvottelisivat työmarkkinamallista. Alustavat keskustelut eivät kuitenkaan johtaneet neuvotteluihin. Aikaa oli annettu tammikuun alkuun. Jos ratkaisua ei synny, hallitus on edistämässä asiaa lakiteitse.

Hallitusohjelmassa lukee seuraavasti: “Suomen pitkän tähtäimen kilpailukyvyn vahvistamiseksi hallitus vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia. Laissa työriitojen sovittelusta säädetään, että palkantarkastusten yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella.”