Kyselyyn vastanneista 79 prosenttia oli valinnut opetusryhmien koon rajaamisen pikimmiten korjattavien asioiden joukkoon. Kyselyyn vastanneilla luokanopettajilla suurimman opettamansa ryhmän oppilasmäärä oli keskimäärin 25. Noin joka seitsemännellä luokanopettajalla on 30:n tai useamman oppilaan opetusryhmiä.

Opettajat kokivat myös, että opetusta ja oppimista häiritseviä asioita on kouluissa liikaa eikä niiden poistamiseksi ole tarpeeksi tehokkaita keinoja. Noin puolet opettajista oli valinnut opetusta häiritsevien tuotteiden kuten kännyköiden ja energiajuomien poistamisen mahdollisuuden pikimmiten korjattaviin asioihin.

Kyselystä ilmeni myös, että oppimisen tuen tarve on yhä kasvussa eivätkä oppilaat saa tarvitsemaansa tukea riittävästi.

OAJ linjaa yhteenvetona kyselystä, että suomalaisen koulutuksen resursointi on palautettava entiselle korkealle tasolleen eikä perusopetuksen ole varaa antaa romahtaa.

LUKION jäsenkyselystä puolestaan selvisi, että valtaosa lukio-opettajista kokee työkuormituksen kasvaneen selvästi.

Peräti 84 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti kuormittavuuden kasvaneen viime vuosina, jos koronapandemiaa ei huomioida. 42 prosenttia koki, että työ on nyt paljon kuormittavampaa kuin ennen.

Merkittävimmäksi kuormitusta lisääväksi tekijäksi nostettiin opiskelijoiden heikommat valmiudet lukio-opiskeluun. Sen valitsi kuormitusta lisääväksi syyksi neljä viidestä vastaajasta.

Myös muun muassa oppituntien ulkopuolisen työn lisääntymisen ja opiskelijoiden ohjaustarpeen lisääntymisen koettiin lisänneen kuormitusta.

Peräti 90 prosenttia vastaajista kertoi, että opiskelijoiden opiskelutaidot ovat kehittyneet negatiiviseen suuntaan viimeisten kahden vuoden aikana. Selvä enemmistö lukio-opettajista kertoi myös opiskelijoiden elämänhallintataitojen, motivaation ja käyttäytymisen heikentyneen.

Perusopetuksen kyselyyn vastasi 1  459 OAJ:n ja ruotsinkielisen FSL:n jäsentä. Lukiokyselyyn vastasi 766 opettajaa.