Metsien hiilinielu on romahtanut, mikä uhkaa vakavasti Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista.

-  Seuraavien hallituskausien keskeinen kysymys on, miten tämä hiilinielu saadaan pelastettua, Ohisalo sanoo STT:n puheenjohtajahaastattelussa.

Metsien käyttö on noussut viime aikoina poliittisen keskustelun ytimeen. Metsäteollisuus tarvitsee suuria määriä puuta, mutta samalla Suomen ilmastopolitiikan kannalta on tärkeää, että metsät toimivat hiilinieluna eli sitovat hiilidioksidia ilmakehästä. Hiilinielun romahduksen keskeisiä syitä ovat runsaat hakkuut ja metsien kasvun hidastuminen.

Lisäksi vihreät muun muassa alentaisi Metsähallituksen tuottotavoitetta sekä suojelisi vanhoja ja luonnontilaisia metsiä.

Ohisalo ei anna tarkkaa lukua siitä, paljonko metsien hakkuita pitäisi vähentää.

-  Niitä pitää vähentää nykyisestä. Meidän pitää katsoa tutkijoiden arvio, milloin ne ovat kestävällä tasolla.

KOKOOMUKSEN puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi hiljattain Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa, että hänen mielestään hakkuut ovat kestävällä tasolla. Ohisalo antaa huutia Orpon hakkuupuheille ja sanoo, että ne eivät pohjaa faktoihin.

-  Tutkijoiden näkemys on se, että hakkuut eivät ole kestävällä tasolla. Hiilinielujen romahduksen taustalla on nimenomaan se, että on hakattu liikaa ja liian nuorta puustoa. Ja lisäksi on vielä harvennushakattu liian rankalla kädellä.

Hänen mielestään kokoomuksen ulostulot ovat vaihdelleet vähän yleisöstä riippuen.

-  Kokoomuskin tunnistaa, että Suomesta pitää tulla hiilineutraali, mutta ei ole kuitenkaan valmis tekemään tarvittavia toimia.

Ohisalo sanoo metsäteollisuuden olevan Suomelle tärkeä vientiala, mutta sen pitää hänen mukaansa olla nykyistä kestävämmällä pohjalla.

-  Samaan aikaan kun metsäteollisuus tekee miljardivoittoja, siis historiansa parhaita tuloksia monin paikoin, niin samaan aikaan meidän metsäluonto köyhtyy ja lajikato etenee.

Ohisalon mukaan iso kysymys tulevaisuudessa on metsäteollisuuden jalostusasteen nostaminen.

-  Että saadaanko Suomeen suurempi summa siitä arvokkaasta metsästä, jota Suomessa kaadetaan.

VIHREÄT kilpailee paljon samoista äänistä SDP:n ja vasemmistoliiton kanssa, ja myös niiden puheenjohtajat Sanna Marin ja Li Andersson pitävät ahkerasti esillä Suomen ilmastotavoitteita. Ohisalon mukaan vihreitä erottaa näistä ja kaikista muistakin puolueista se, että vihreät laittaa jokaisessa neuvottelussa ympäristön ja ilmaston ykköseksi.

-  Ei ole mitään muuta puoluetta kuin vihreät, joka aina laittaa ihmistoiminnan rajat yhden maapallon rajoihin. Siinä se suurin ero on.

Ohisalo sanoo, että hän olisi paikoin toivonut pääministeri Marinilta enemmän tukea ympäristö- ja ilmastotavoitteiden edistämiselle hallituksessa. Esimerkkinä hän mainitsee EU:n ennallistamisasetuksen.

-  Muut puolueet eivät saa ulkoistaa näitä asioita. Puhua toisaalla kauniita, ja sitten ulkoistaa muille sen konkreettisen työn. Toivon, että jatkossa puolueet sitoutuvat siihen toimintaankin.

Kulunutta vaalikautta ovat leimanneet vihreiden ja hallituskumppani keskustan lukuisat kiistat, joista monet ovat koskeneet ympäristö- ja ilmastoasioita. Ohisalo huomauttaa, että ne ovat olleet aina “isoimpien neuvottelujen isoimpia kysymyksiä”.

-  En pelkää jatkossakaan sitä, että taistelen tärkeimpien asioiden puolesta.

ILMASTOPÄÄTÖSTEN ohella seuraavan hallituksen pitäisi sopia myös keinoista, joilla hillitään valtion nopeaa velkaantumista.

Valtiovarainministeriön mielestä Suomen julkista taloutta pitäisi vahvistaa yhteensä yhdeksällä miljardilla eurolla kahden seuraavan vaalikauden aikana. Sen sijaan vihreiden mukaan riittää, että valtiontalous saadaan tasapainoon vuoteen 2035 mennessä, siis kolmen vaalikauden kuluessa.

Vihreät on listannut toimet, jotka puolueen mukaan tasapainottaisivat julkista taloutta kuudella miljardilla. Joukossa on muun muassa työllisyyden vahvistamista, ympäristölle haitallisten tukien karsimista sekä ympäristöhaittojen tiukempaa verotusta. Toimet laitettaisiin liikkeelle ensi vaalikaudella.

Ohisalon visiossa vuosi 2035 siintää tavoitteena, johon mennessä Suomesta tehdään “hiilineutraali hyvinvointivaltio, jossa luontokato on pysäytetty, ihmiset voivat hyvin ja talous on tasapainossa”.

Vihreiden puheenjohtajan mukaan vaarana on, että jos taloutta ryhdytään sopeuttamaan liian rankalla kädellä, syödään niitä kasvun eväitä, joita tarvitaan vihreän siirtymän tekemiseen.

-  Pahimmillaan leikattaisiin koulutuksesta tai sosiaaliturvasta, ja itse en ole valmis sellaiseen sopeutustahtiin, jossa lähdettäisiin leikkaamaan näistä, Ohisalo sanoo.

Kasvun eväillä Ohisalo viittaa etenkin koulutukseen. Hän on ilmoittanut, ettei vihreät lähde mukaan hallitukseen, joka leikkaa koulutuksesta.

OHISALO valitsi STT:n puheenjohtajahaastattelun kuvauspaikaksi Lammassaaren pitkospuut omilta kotikulmiltaan Helsingistä.

Hän luonnehtii paikkaa upeaksi keitaaksi keskellä kaupunkia. Hän mainitsee muun muassa alueen esteettömät pitkospuut ja runsaan linnuston.

-  Siellä pystyy havainnoimaan hienosti luontoa, ja kun muuttolinnut palaavat, se on tosi upea alue.

Vanhempainvapaalla ollessaan Ohisalo teki usein vaunulenkkejä alueella.

-  Kiersin yhtä tiettyä luontopolkua, joka oli hiljainen ja rauhallinen, ja lapsi nukkui siinä, kun vaunut liikkuivat.

Ohisalo kertoo alueen olevan edelleen lenkkipaikka, jossa hän käy perheineen ja välillä myös itsekseen.

Hänen mukaansa Lammassaaren reitillä voi nähdä, miten Suomessa edelleen neljä vuodenaikaa erottuvat ja ovat vahvasti toisistaan erilaiset.

-  Usein palaan sen perusajatuksen äärelle, että “neljän vuodenajan puolesta”, joka on vihreiden slogan jo vuosien takaa.

Iiro-Matti Nieminen / STT