– Miten en viitoittaisi liikaa tulevan puheenjohtajan työtä, ja samalla kuitenkin voisin sanoa myös sanan tulevasta? Ohisalo sanoi.

Hänen seuraajansa selviää tänään päivällä, kun toisen kauden kansanedustajista joko Sofia Virta tai Saara Hyrkkö valitaan tehtävään. Kamppailusta odotetaan tasaväkistä.

– Kuluneiden vuosien aikana on yhdessä menty läpi ilot ja surut, onnistumiset ja epäonnistumiset. Te tunnette mut, ja tiedätte, että minä en ajattele politiikkaa yksilösuorituksena, vaan ennen kaikkea joukkuepelinä. Te olette minun joukkueeni. Olette aina olleet, ja tulette aina olemaan. Tämä on liike, joka jäätävän vaalitappion jälkeenkin kokoontuu innoissaan kirjottamaan seikkaperäisiä vastauksia hallitustunnustelijalle siitä, miten Suomea uudistetaan ja suomalaisten arkea parannetaan, Maria Ohisalo sanoi puoluekokousväelle.

– Ne olivat myös ainoat, joissa nostettiin eräänä tulevaisuuden suurena ratkaistavana asiana myös vaikkapa tekoälyyn liittyvät kysymykset.

VIHREIDEN kannatus oli tuoreessa Ylen kannatusmittauksessa vaivaiset 7,3 prosenttia.

– Yksikään liike ei nouse vain omaa tekemistä tuijottamalla. Nyt on aika mennä analyyseistä eteenpäin ja ladata pöytään ratkaisut kannatusalhosta nousemiseen. Katse on käännettävä pois sieltä peilistä muuhun maailmaan ja karistettava tappiomieliala, Ohisalo sanoi.

Ohisalo valittiin vihreiden puheenjohtajaksi neljä vuotta sitten Porin puoluekokouksessa. Hän luetteli menneen vaalikauden saavutuksia hallituspuolueena.

– Uskon, että tämän hallituskauden politiikan perintöä osataan vielä myöhemmin arvostaa. Vaikka se ei juuri nyt siltä tuntuisi.

Ohisalo kuvasi myös, että politiikassa on olemassa tiettyjä ikiliikkujia.

– Aina kun vasemmistolaiset puolueet nousevat valtaan, menoja lisätään. Ja aina kun oikeistolaiset puolueet nousevat valtaan, niitä leikataan. Miten vihreät eroaa tästä? Kun vihreät nousee valtaan, me tähdätään rakenteiden uudistamiseen ja muutamme Suomea pysyvästi. Se ei koskaan tapahdu helpolla. Moni laji on vaarassa kadota Suomesta, mutta eivät vastarannan kiisket. Perhevapaauudistus, maksuton toinen aste, translain päivittäminen, uusi luonnonsuojelulaki ja ilmastolaki. Suomi vietiin Natoon, rauhanpolitiikasta tinkimättä. Nämä kaikki me tehtiin ja monta muuta.

OHISALON mukaan oikeistokonservatiivien ratkaisu kaikkeen on rahoituksen leikkaaminen, vanha vasemmisto taas takertuisi vanhoihin rakenteisiin.

– Meillä on rohkeutta tehdä uudella tavalla ja katsoa mikä toimii, ja mennä siihen suuntaan. Ennaltaehkäisevä työ, palvelusetelit, sotealan opiskelupaikkojen lisääminen, kaikkia näitä tarvitaan. Pitää pystyä katsomaan myös laatikon ulkopuolelta, vaikkapa sitä, miten terveyskeskusten aukioloaikoja pidentämällä voidaan poistaa painetta päivystysten puolelta.

– Tässäkin pieni meno toisaalla voi tehdä ison säästön toisaalla. On kyse sitten neuvoloista, ikäihmisten hoivakodeista, vammaispalveluista tai lastenkodeista, näiden kaikkien pitää olla kunnossa, jotta Suomi voi olla aidosti hyvinvointivaltio aivan jokaiselle.

Ohisalo summasi vihreiden tehtäväksi puoluekentällä asettaa ihmistoiminta ja ennen kaikkea talousjärjestelmä “yhden maapallon rajoihin”.

– Mutta vaikka me haluamme nopeampaa muutosta, pitää meidän olla kärsivällisiä. On ideaalimaailma ja on reaalimaailma. Ja me olemme puolue, joka yhdistää nämä kaksi.

TULEVAN oikeistokonservatiivisen hallituksen eväitä Ohisalo pitää laihoina.

– Sitähän konservatismi tarkoittaakin: säilyttämistä. Usein kaikista parhaiten pärjäävien vallan ja etuoikeuksien säilyttämistä. Petteri Orpo (kok.) puhui ennen vaaleja paljon kiiltävästä kirstun pohjasta. Mutta ei valtion taloutta voi hoitaa vain kirstuja katsomalla. Ei eväitä talouden nousuun löydy valtiovarainministeriön budjettikirjasta. Ei, vaikka rivejä tavaisi kuinka perusteellisesti ja mihin suuntaan hyvänsä.

– Pitää pystyä katsomaan isoa kuvaa. Poliittisilla päätöksillä voi nimittäin pahimmillaan tehdä valtavaa hallaa taloudelle.

Ohisalo antoi ymmärtää, että tulevan hallituksen suunnitelmat etenkin ympäristöpolitiikkaan, maahanmuuton vauhdittamiseen ja Eurooppa-politiikkaan eivät ole vakuuttaneet.

Ilmastopolitiikka ja luontopolitiikka ovat Ohisalon mukaan mitä suurimmassa määrin talouspolitiikkaa.

– Sen lisäksi että ilmastokriisin ja luontokadon etenemisen hinta on kova, piilee vihreässä siirtymässä valtava taloudellinen mahdollisuus. Minua ei kiinnosta se, kutsuuko tuleva hallitus sitä vihreäksi siirtymäksi, puhtaaksi siirtymäksi vai sinivalkoiseksi siirtymäksi. Minua kiinnostaa se, onko tekoja.

Ohisalo sanoi, että vihreän siirtymän ympärillä liikkuu globaalisti jättimäiset rahavirrat.

– Jos Suomi pystyy houkuttelemaan edes pienen siivun vihreän siirtymän parissa liikkuvista investoinneista, on se kansantaloudellisesti merkittävää.

VÄISTYVÄ puheenjohtaja otti kantaa myös maahanmuuttopolitiikkaan.

– Suomesta puuttuu ammattilaisia melkeinpä alalta kuin alalta. Hoitajapula, insinööripula, tarjoilijapula, koodaripula…Meiltä puuttuu tästä maasta niin paljon työntekijöitä, että voisi puhua taas uudestaan ”pula-ajasta”, vaikka tämä on vähän erilaista pulaa kuin edellisillä kerroilla.

– Ja mitä Säätytalolla neuvottelevat puolueet tekevät? Koittavat keksiä uusia esteitä työperäiselle maahanmuutolle. Kun nyt pitäisi etsiä keinoja, joilla Suomesta tehdään houkutteleva. Miettiä hyvää kotoutumista, perhepolitiikkaa, kielipalveluita. Hallituksessa saimme jo hyvän käänteen aikaiseksi kohti parempaa.

Ohisalo sanoi lataavansa pöytään sen, mitä nyt pitäisi tavoitella.

– 150 000 uuden työllisen saamista Suomeen vuoteen 2030 mennessä. Kaikki eivät siis tietenkään olisi maahan muuttavia. Se edellyttää myös sosiaaliturvan kannustinloukkujen purkamista ja mielenterveysongelmien parempaa hoitoa, joka takaa työkyvyn.