Hän on kommentoinut Facebookissa Vastaamon tietovuotoa, jossa on hänen mukaansa kyse ihmisoikeusrikkomuksesta asiassa, jota ei vielä ole kunnolla tunnistettu.

– Ihmisen oikeus omien tietojensa hallintaan olisi syytä kirjata perustuslakiin. Käytännön kysymys terveystietojen osalta on, miten laaja kansallinen datainfrastruktuurin on oltava? Onko sen ulotuttava yksittäisten palvelutuottajien ohjelmistoihin, vai riittääkö rajapinta kansalliseen rekisteriin, Mäkynen puntaroi kirjoituksessaan.

Mäkynen muistuttaa, että jokaisella on oikeus hallita itseään koskevia henkilötietoja, ja tämän oikeuden on toteuduttava myös käytännössä. Se edellyttää Mäkysen mukaan mahdollisuutta tietää, miten, kenen toimesta ja mihin henkilötietoja kerätään.

Mäkynen täsmentää, ettei tämä tarkoita keskitettyä tietojärjestelmää, vaan eri järjestelmien kanssa keskustelevaa hallintapaneelia. Mäkynen kuvailee, että se olisi yksittäiselle ymmärrettävä ja hallittava ja joka samalla varmistaa korkeimman mahdollisen tietosuojan.

Mielenterveyspalvelut ovat Mäkysen mukaan esimerkki osittain julkisesti rahoitetusta pääosin yksityisen tuottamasta palvelusta, jota ei kuitenkaan koskaan ole varsinaisesti yksityistetty.

– Palveluita tarvitsevien kantama maksutaakka on harvinaisen korkea ja moni jää ilman palvelua sen takia. Yksityinen sektori on syntynyt julkisen sektorin puutteita täydentämään. Meillä ei koskaan ole ollut riittäviä julkisia mielenterveyspalveluita. Suuri osa mielenterveyspalveluista on Kelan yksityisiltä ostamaa kuntoutusta, hän sanoo.

Mäkynen muistuttaa, että sote-uudistuksen myötä julkisia mielenterveyspalveluita vahvistetaan erityisesti perustasolla tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksissa.

– Terapiatakuu toteutetaan osana 7 päivän hoitotakuuta. Myös psykoterapiakoulutusta on tarvetta uudistaa ja se on tuotava osaksi julkista koulutusjärjestelmää.