Presidentti Joe Bidenin hallinto on pyrkinyt luopumaan sääntelystä, joka on mahdollistanut siirtolaisten pikaiset maastakarkotukset. Vuodesta 2020 lähtien sääntelyn varjolla on estetty pääsy maahan sadoiltatuhansilta siirtolaisilta.

Tiistaina korkein oikeus kuitenkin hyväksyi 19 osavaltion aiheesta jättämän vetoomuksen äänin 5-4, ja sääntely pysyy voimassa ainakin toistaiseksi. Osavaltiot olivat valittaneet, etteivät he selviäisi siirtolaisten määrän kasvusta, jos sääntely poistettaisiin ja Meksikon-vastainen raja avattaisiin.

– Osavaltiot väittävät, että heitä kohtaisi maahanmuuttokriisi rajalla, ja päättäjät ovat epäonnistuneet sopimaan riittävistä toimista siihen puuttumiseksi, tuomioistuin sanoi päätöksessään.

Korkein oikeus päätti pitää sääntelyn voimassa siihen saakka, että tuomioistuin antaa siitä oman päätöksensä. Korkeimman oikeuden on määrä aloittaa sääntelyä koskeva käsittelynsä helmikuussa.

Tuomioistuin on Trumpin presidenttikautensa aikana tekemien nimitysten jäljiltä aiempaakin konservatiivinen.

BIDENIN hallinnon mielestä sääntely on vääryys. Lopullinen päätös sääntelyn kohtalosta saataneen tällä tietoa touko- tai kesäkuussa.

Korkeimman oikeuden tuoreeltaan antaman päätöksen jälkimainingeissa hallinto peräänkuulutti kokonaisvaltaisia uudistuksia maan maahanmuuttojärjestelmään.

Valkoisen talon lehdistösihteerin Karine Jean-Pierren mukaan Yhdysvaltain kongressin tulisi hyväksyä kokonaisvaltaisia uudistuksia maahanmuuttoon liittyen, jotta maan rikkoutunut maahanmuuttojärjestelmä voitaisiin korjata.

Jean-Pierre kertoi kuitenkin hallinnon noudattavan tuomioistuimen päätöstä ja valmistautuvan tulevaan kuulemiseen.

Samaan aikaan hän kertoi hallinnon edistävän valmisteluja siihen, että rajaa voitaisiin hallinnoida turvallisesti, järjestyksenmukaisesti ja humaanisti, kun sääntely vihdoin poistuu.

Jean-Pierre painotti kyseisen sääntelyn olevan kansanterveydellinen, ei maahanmuuton valvontaan tarkoitettu toimi, eikä sitä tulisi jatkaa rajattomasti

Hallinto oli valmistautunut sääntelyn päättymiseen lisäämällä henkilökuntaa ja aitoja maan etelärajalla, mutta on ollut epäselvää, miten maahan pyrkivien siirtolaisten määrää olisi tarkalleen pyritty patoamaan.

MARRASKUUSTA katsoen edeltävien 12 kuukauden aikana Yhdysvaltain etelärajalla on estetty noin 2,5 miljoonan ihmisen pääsy maahan.

Kaksi vuotta sitten valtaosa maahan pyrkivistä siirtolaisista oli peräisin Meksikosta, Hondurasista, Guatemalasta ja El Salvadorista. Tätä nykyä yli puolet tulee kauempaa: Nicaraguasta, Venezuelasta, Kuubasta, Itä-Euroopasta ja Aasiasta.

Rajalla olevien siirtolaisten kasvava määrä on ollut enenevässä määrin poliittinen päänvaiva Bidenille ja demokraattipuolueelle, joista republikaanit ovat pyrkineet maalaamaan kuvaa liian hennoin ottein laittomaan maahanmuuttoon suhtautuvina.

Sääntelyä kritisoineet ovat puolestaan kuvailleet sen olevan epäinhimillinen. Texas Civil Rights Project -järjestön asianajaja Karla Marisol Vargas kuvailee sääntelyn epäonnistuneen niin koronatoimena kuin humanitaarisena ja rajatoimenakin. Hän kuvailee sääntelyn sen sijaan aiheuttaneen laajaa korjaamatonta vahinkoa.