Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Oikeusasiamiehen kanslia: “Pidän työryhmän ehdotuksista tärkeimpänä ehdotettua sähköistä valvontaa” – lähestymiskiellon pantavalvonta saa kannatusta

LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Pantavalvonnan uskotaan vähentävän uhkaavia tilanteita.

Lähestymiskiellon panta- tai muu tekninen valvonta vakavissa tapauksissa saa kannatusta useilta oikeusministeriölle lausunnon antaneilta viranomaisilta. Lausunnoissa kuitenkin todetaan, että muun muassa valvonnan toteutustapoja ja resursointia tulee selvittää tarkemmin jatkovalmistelussa.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

- Pidän työryhmän ehdotuksista tärkeimpänä ehdotettua sähköistä valvontaa. Sähköinen valvonta parantaisi lähestymiskiellon tehokkuutta ja lisäisi kiellolla suojattavan turvallisuutta, katsoo esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia lausunnossaan.

Sen mukaan valvonta lisäisi lähestymiskieltoa rikkovan henkilön kiinnijäämisriskiä ja vähentäisi jatkamisvaaraa.

– Ehdotus ”pantavalvonnasta” on kannatettava, mutta sen toteuttamiseen saattaa liittyä teknisiä ongelmia, joita ei ehkä ole täysin otettu huomioon, kanslia sanoo.

Lähestymiskiellon sähköisen valvonnan toteuttamisessa käytettäisiin paikannustekniikkaa. Valvontajärjestelmään ohjelmoitaisiin laajennettua lähestymiskieltoa koskevassa ratkaisussa alue, jolla oleskelu on kielletty.

Järjestelmään tulisi automaattisesti hälytys, jos kieltoon määrätty menisi kielletylle alueelle.

Oikeusministeriö asetti vuosi sitten maaliskuussa työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida keinoja lähestymiskiellon tehokkuuden parantamiseksi, lähestymiskieltojen rikkomisen vähentämiseksi ja lähisuhdeväkivallan uhrin turvallisuuden lisäämiseksi. Lausuntokierros työryhmän mietinnöstä päättyi torstaina.

Lisäkustannuksia tuomioistuinlaitokselle

Mietinnössä ehdotetaan uutena keinona, että tuomioistuin voisi päättää laajennettuun lähestymiskieltoon liitettävästä sähköisestä valvonnasta, jos se olisi välttämätöntä henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen uhan torjumiseksi.

Tällä hetkellä GPS-paikannukseen perustuva sähköinen valvonta on käytössä muun muassa valvotussa koevapaudessa ja siviilitöihin sijoitettujen sekä opintoluvalla vankilan ulkopuolella opiskelevien vankien valvonnassa.

Ehdotuksen mukaan paikannukseen perustuva valvonta koskisi sekä lähestymiskieltoon määrättyä ja lähestymiskiellon hakijaa.

Lähestymiskieltoa koskevaa lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että lähestymiskiellon noudattamista valvoo poliisi ja Rikosseuraamuslaitos vastaisi lähestymiskiellon teknisestä valvonnasta.

- Tekninen valvonta muodostaa keskusvalvomolle ympärivuorokautisen monitoroinnin ja yhteydenpitotehtävien kanssa tehtäväkokonaisuuden, jonka huomioiminen resurssien riittävyyden kannalta on olennaista, Rikosseuraamuslaitos toteaa lausunnossaan.

Tuomioistuinvirasto katsoo, että sähköisestä valvonnasta säätäminen olisi omiaan tehostamaan vakavimmissa tapauksissa määrättäviä lähestymiskieltoja. Se arvioi, että muutos aiheuttaa vuositasolla ainakin 700 000-800 000 euron vuosittaiset lisäkustannukset tuomioistuinlaitokselle.

Myös Oikeuskanslerinviraston mielestä sähköinen valvonta tietyissä vakavissa tilanteissa on kannatettava, mutta sekin kantaa huolta resursseista.

- Ilman koulutusta ja riittäviä resursseja lainsäädännön uudistuksilla ei ole riittävässä määrin toivottavia vaikutuksia. Toisaalta uudistus voi pidemmällä tähtäimellä vähentää viranomaisten työtä vähentämällä esimerkiksi lähestymiskieltojen rikkomisia ja kotihälytysten määrää.

Perusoikeuksien rajoitus

Tietosuojavaltuutettu peräänkuuluttaa lausunnossaan, että valvontaan määrätystä henkilöstä kerätyt tiedot tulee säilyttää tarkoituksenmukaisella tavalla eikä pidempään kuin tavoitteen saavuttamiseksi on välttämätöntä.

Asianajajaliitto puolestaan kiinnittää huomiota siihen, kuinka sähköinen valvonta lähestymiskiellon yhteydessä toimii, jos kieltoon määrätty vastustaa vaikkapa valvontalaitteiden asentamista.

Liitto sanoo myös, että sähköinen valvonta vartaloon kiinnitettyine laitteineen on merkittävä perusoikeuksien rajoitus, joka edellyttää huolellista perusoikeuksien punnintaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE