Niinistö vahvisti tänään presidentin esittelyssä eduskunnan vastauksen hallituksen esitykseen laiksi Suomen perustuslain muuttamisesta, mutta jätti asiasta pöytäkirjaan liitettävän lausuman.

Niinistön mukaan eduskunnan asiaan liittyvä tahto on kiistaton, mutta perustuslain kirjaimellinen tulkinta kyseenalaistaa eduskunnassa noudatetun menettelyn.

Turun yliopiston julkisoikeuden professori Juha Lavapuro sanoi keskiviikkona, että tiedustelulakiäänestys oli perustuslain kirjaimen vastainen. Lavapuron mukaan perustuslaki edellyttää, että kiireellisyydestä ja perustuslain muutoksesta päätetään erikseen. Kahden erillisen päätöksen sijaan asioista päätettiin keskiviikkona yhtä aikaa.

Oikeuskanslerille on tullut kanteluita eduskunnan päätöksestä. Niissä kysytään, tapahtuiko eduskunnan tiedustelulakiäänestyksessä menettelyvirhe. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti kertoo Demokraatille, että tähän mennessä yksityishenkilöiden kanteluita on tullut jo ainakin viisi. Koska kantelut on ratkaisematta, Pöysti ottaa vain varovaisesti kantaa kiistaa. Kantansa hän kertoo siitä roolista käsin, että hän myös valvoo lain vahvistamista presidentin esittelyssä.

Pöysti toteaa Demokraatille, että tasavallan presidentin lausumassa kuvataan hyvin se menettelyongelma, joka eduskunnassa lakia säädettäessä tapahtui.

– Toisaalta siitä, etteikö eduskunnassa riittävä enemmistö olisi halunnut perustuslain muutosta, ei sinänsä ole epäselvää. Siellä pidettiin asianmukainen toinen käsittely, jossa ei tehty hylkäämisesitystä. Näissä oloissa tämä ei ole antanut minulle laillisuusvalvojana aihetta erityisiin toimiin. Myöskään presidentin lausuman jättäminen ei ole antanut minulle aihetta huomautuksiin, Pöysti sanoo.

– En ole nähnyt estettä sille, etteikö lakia olisi voitu vahvistaa. Menettelyvirhe eduskunnassa ei ole ollut sellainen, että se olisi oikeudellisesti estänyt lain vahvistamista. Presidentin lausuma on asianmukainen, hän summaa.

Pöysti vahvistaa Demokraatille tulkinnan, jonka mukaan eduskunnassa tehtiin menettelytapavirhe eli siellä toimittiin perustuslakia säädettäessä väärin, mutta virhe ei kuitenkaan ollut niin iso, että laki olisi pitänyt jättää vahvistamatta.

Eduskunnan virkamiehistö on katsonut, ettei virhettä tapahtunut. Eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola on todennut tiedotteessaan, että täysistuntokäsittelyn pohjana oli perustuslakivaliokunnan yksimielinen mietintö. Valiokunta esitti, että perustuslain muutos jätetään valiokunnan muuttamassa muodossa lepäämään yli vaalien.

”Lakiehdotuksen täysistuntokäsittely on kaksivaiheinen. Asian ensimmäisessä käsittelyssä lakiehdotuksen sisältö hyväksyttiin yksimielisesti mietinnön mukaisessa muodossa. Eduskunnan menettelytapasääntöjen mukaisesti keskustelu lain sisällöstä päättyi. Ensimmäisen käsittelyn päätyttyä lain sisältöä ei enää voida muuttaa. Toisessa käsittelyssä se voidaan vain joko hyväksyä sellaisenaan tai hylätä, jos toisen käsittelyn keskustelun kuluessa tehdään hylkäämistä koskeva kannatettu ehdotus. Muussa tapauksessa lakiehdotus katsotaan hyväksytyksi yksimielisesti”, Paavola sanoi eilisessä tiedotteessaan.

Toisessa käsittelyssä tehtiin keskustelun kuluessa kannatettu esitys lakiehdotuksen hyväksymisestä kiireellisenä. Hylkäysehdotusta ei kuitenkaan tehty.

”Äänestettäväksi tuli näin ainoastaan kiireellistä käsittelyä koskeva ehdotus. Äänestyksessä kiireelliseksi julistamista koskeva esitys sai taakseen perustuslain 73 §:n 2 momentin edellyttämän vähintään 5/6 enemmistön annetuista äänistä. Äänestyksen jälkeen puhemies totesi eduskunnan päätöksenä, että lakiehdotus julistetaan kiireelliseksi ja, että eduskunta hyväksyy ensimmäisessä käsittelyssä jo päätetyn lakiehdotuksen sisällön”, Paavola selvitti.

Tuomas Pöysti toteaa, että pääsihteeri on siltä osin oikeassa, että eduskunnan työjärjestyksen mukaan oletetaan lakiehdotuksen tultua hyväksytyksi yksimielisesti, jos kannatettua hylkäämisehdotusta ei tule.

Tästä huolimatta eduskunnan puhemiehen olisi kuitenkin pitänyt täysistunnon äänestysselonteossa kuitenkin todeta, että kiireelliseksi julistaminen on eri asia ja toinen asia on lain hyväksyminen. Nyt puhemies kyllä sanoi asian, mutta samassa lauseessa ja asiayhteydessä.

Pöysti selventää, mitä hän tarkoittaa:

– Puhemies sanoi niin, että päätös kiireelliseksi julistamisesta tarkoittaa lain hyväksymistä. Hänen olisi kannattanut ensin sanoa, että lakiehdotus on päätetty julistaa kiireelliseksi. Piste. Sitten hänen olisi kannattanut jatkaa asiasta erillään, että koska ei ole tullut hylkäävää ehdotusta, lakiehdotus hyväksytään.

Käytännössä näin toimimalla olisi tapahtunut perustuslain edellytys, jonka mukaan kiireellisyydestä ja perustuslain muutoksesta päätetään erikseen.

Puhemies johtaa eduskunnassa istuntoa keskuskansliasta saamillaan ohjeilla.

Enempää Pöysti ei halua tilannetta kommentoida, koska kantelut ovat vireillä. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei eduskunnan poliittinen toiminta ole hänen valvottavanaan vaan ainoastaan virkamiesten toiminta.