Oikeusministeri Häkkänen haluaa yhä yhdistää euro- ja eduskuntavaalit – SDP:stä muistutetaan, kuka rikkoi tradition

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.).

Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska on kertonut aiemmin STT:lle, että keskusta aikoo ehdottaa muille puolueille vielä kerran euro- ja eduskuntavaalien yhdistämistä.

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoo Demokraatille olevansa aloitteen takana ja pyytäneensä puoluesihteereitä kokoontumaan.

Puoluesihteerit ovat pohtineet näiden vaalien ohella myös maakuntavaalien ajankohtaa jo useamman kerran, mutta tarvittavaa yksimielisyyttä ei ole löytynyt.

– Nyt käytännössä alkaa olla ratkaisun paikka, yritetäänkö euro- ja eduskuntavaalit saada yhteen. Me joudumme antamaan Suomen kannan europarlamentille ihan kohta. Minun näkemykseni on, että olisi hyvä yhdistää vaalit, mutta siihen tarvitaan laaja parlamentaarinen yhteinen ymmärrys.

Häkkäsen mukaan perinne on ollut, että ainakin keskeisten suurten puolueiden pitäisi olla yhtä mieltä vaalien ajankohdasta.

Mikäli vaalit yhdistettäisiin eduskuntavaaleja siirrettäisiin Häkkäsen sanoin ”ripauksen verran” eteenpäin. Europarlamenttivaalien aikaistaminen olisi EU-tason päätös.

– Eduskuntavaaleja voidaan jonkin verran siirtää, mutta siinäkin on perustuslaillisia haasteita, kuinka paljon eduskunta voi omaa toimikauttaan siirtää, Häkkänen sanoo.

– Lähtökohtaisesti olisi järkevää, että euro- ja eduskuntavaalit toimitettaisiin yhdessä, koska käytännössä puhutaan viikoista tai reilusta kuukaudesta vaan siinä erossa.

Häkkäsen mukaan uusi puoluesihteerien keskustelukierros käydään ”erityisesti SDP:n osalta”.

– Koska SDP:n suunnasta on tullut erilaisia näkemyksiä, että pitäisi maakunta- ja eduskuntavaalit olla yhdessä. Itse asiassa sen takia halusin, että ahaa – vaalien yhdistämiselle ehkä vähän onkin vihreätä valoa, mutta onko eurovaalien ja eduskuntavaalien yhdistämiselle?

Näillä näkymin maakuntavaalit pidetään 28.10.2018. Eduskuntavaalipäivä taasen olisi 14.4.2019.

Helluntaista vaalipäivä?

Eduskunnan suuressa valiokunnassa on pohdittu jo eurovaalien ajankohtaa. Seuraavaksi asiaa pohtii perustuslakivaliokunta.

Oikeusministeriön mukaan Euroopan unionin neuvoston yleisten asioiden työryhmässä on keskusteltu viime vuoden loppupuolella europarlamenttivaalien ajankohdasta. Jos yhteisymmärrystä ei onnistuta hiomaan tämän vuoden maaliskuun loppuun mennessä, eurovaalit toimitetaan säännönmukaisesti 6.–9.6. Suomessa vaalipäivä olisi 9.6, joka on helluntai.

Oikeusministeriössä on arvioitu, että keskusteluissa olleista vaihtoehdoista 9.6. olisi Suomen kannalta paras siksi, että eduskunta- ja eurovaalien väliin jäisi riittävästi aikaa.

SDP:stä on toivottu, että ne vaalit, joita voitaisiin liikutella, olisivat syksyn maakuntavaalit. STT:lle puoluesihteeri Antton Rönnholm (sd.) ihmetteli aiemmin, miksi keskustelua ohjataan koko ajan vain EU- ja eduskuntavaaleihin.

– Jos meidän eduskuntavaaleja lykätään hirveästi eteenpäin, meillä ei ole toimintakykyistä hallitusta siinä vaiheessa, kun EU-puheenjohtajuus alkaa. Se on mielestäni kohtuullisen vahva argumentti, hän sanoi.

Rönnholm kuitenkin lisäsi suhtautuvansa asiaan avoimesti, jos esiin nousee uusia argumentteja.

”Sipilän yksipuolinen ilmoitus maakuntavaalien ajankohdasta aloitti tradition rikkomisen.”

Demokraatille Antton Rönnholm toteaa, että SDP kannattaa vaalien yhdistämistä silloin kun se on aikataulujen puolesta mahdollista.

– Tämän vaalikauden 2015-2019 aikana on neljät vaalit, joiden aikataulu on on ollut tiedossa vuosia. Niistä kahdet on nyt pidetty. Kaikkien muiden puolueiden, lukuun ottamatta keskustaa, näkemyksen mukaan maakuntavaalien ollessa viidennet ja täysin uudet vaalit ja niiden ajankohdan ollessa täysin hallituksen käsissä, ne pitäisi siirtää eduskuntavaalien yhteyteen kuten suunnitelma oli järjestää ne presidentinvaalien yhteydessä, Rönnholm toteaa.

Rönnholm muistuttaa, että eurovaalien päivämäärä ei ole vain Suomen päätettävissä ja tästä syystä eduskuntavaaleja pitäisi myöhentää noin puolitoista kuukautta touko-kesäkuun vaihteeseen 2019.

– Tämä johtaisi siihen, että Suomella ei olisi toimintakykyistä hallitusta EU-puheenjohtajuuskautemme alkaessa heinäkuussa 2019. Myös virkamieskannat yhdistämiseen olivat kriittisiä. Eduskunta- ja eurovaalien ehdokkaille tilanne on käytännössä sama, olivat vaalit samana päivänä tai 6 viikon päässä toisistaan.

Rönnholm summaa, että hallitus yrittää nyt kaataa itsensä aiheuttamia ongelmia opposition syliin.

– Pääministeri Sipilän (kesk.) yksipuolinen ilmoitus maakuntavaalien ajankohdasta aloitti tradition rikkomisen, että näistä sovitaan yhdessä. Tämä on keskustan yritys kääntää huomio omista ongelmista. Jos äänestysaktiivisuus oikeasti kiinnostaisi, sen voi aloittaa maakuntavaalien yhdistämisellä, Rönnholm toteaa.

”Nyt ehkä jo riittää” – ay-pomon veropuheet suututtivat talousprofessorin ja Feministisen puolueen varapuheenjohtajan: ”Hälytyskellot soimaan”

Kuva: Lehtikuva
Sture Fjäderin veropuheet hämmentävät.

Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestön Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderin kommentointi veroasioissa herättää närää. Fjäder kirjoitti tiistaina Twitter-tilillään, että Suomi tarvitsee verouudistuksen.

”Tiesitkö että 9,1 % veronmaksajista maksaa 75 valtion tuloveroista. Tästä maksetaan esim. työttömyysturvaa ja muita sosiaalisia tulonsiirtoja. Valtion verotuksessa progessiota on lievennetteva ja siirtää painopiste muihin veromuotoihin”, Akavan nokkamies muotoili.

Fjäderin twiittiä on jaettu ahkerasti eteenpäin ja päivityksellä on yli kaksijapuolisataa tykkääjää. Alkuunkaan kaikki eivät kuitenkaan ole mieltyneet Fjäderin ajatuksenjuoksuun.

Tukholmassa vaikuttava taloustieteilijä Markus Jäntti lukeutuu tyytymättömiin. Jäntti kirjoitti omalla Twitter-tilillään keskiviikkona sapekkaan ytimekkään viestin.

”Uskomatonta kyllä kuulun edelleen tähän järjestöön. Nyt ehkä jo riittää.”

Myös Feministisen puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja, ekonomi Tuuli Kamppila ilmaisi pettymyksensä Twitterissä.

”Hälytyskellot soimaan aina kun joku puhuu siitä, miten pieni hyvätuloisten joukko maksaa valtaosan Suomen *tuloveroista*. Tuloverot ovat vain 10 % Suomen koko verokannasta. Silti jopa Akavan puheenjohtaja käyttää sitä johtaakseen keskustelua harhaan.”

Keskustelua aiheesta

”Jokaisella on oikeus tietää, kuka minun isä on” – Äitiyslaki herätti tunteita eduskunnassa

Kansalaisaloitteeseen pohjautuva äitiyslaki herätti odotetusti kiihkeää vastustusta kristillisdemokraateissa sekä osassa perussuomalaisia ja keskustalaisia, kun lakivaliokunnan mietinnön käsittely eduskunnan täysistunnossa alkoi keskiviikkona.

Kansalaisaloitteen toinen käsittely on ensi viikolla, jolloin eduskunta äänestää lakiehdotusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

Kansalaisaloitteella halutaan helpottaa hedelmöityshoidoilla lapsen saavien naisparien asemaa siten, että myös se äiti, joka ei synnytä, olisi lapsen virallinen äiti jo ennen lapsen syntymää. Aloitetta kannattavat kansanedustajat ja lakivaliokunta perustelevat tätä etenkin lapsen oikeusturvalla. Laki turvaa lapselle syntymästä lähtien kaksi juridista vanhempaa ja siten oikeudet muun muassa elatukseen ja perintöön.

Toisekseen laki helpottaisi byrokratiaa. Lapsen tunnustaminen tapahtuisi isyyden tunnustamista vastaavalla tavalla, eikä naisparin tarvitsisi enää tehdä perheen sisäistä adoptiota, kuten nykyisin.

Laki koskee vain naispareja, joille on annettu hedelmöityshoitoja tuntemattomien luovuttajien siittiöillä – siis sellaisten luovuttajien, jotka ovat kieltäneet mahdollisuuden isyyden vahvistamiseen.

Tämä vastustajilta herkästi puheenvuoroissa unohtui, kun he painottivat ennen kaikkea sitä, että lain myötä syntymättömällä lapsella ei olisi koskaan oikeutta isään.

– Lainsäädäntöön nojaten nyt voivat aikuiset päättää, että tällä syntymättömällä lapsella ei ole koskaan isää. Jokaisella on oikeus tietää, kuka minun isä on, murehti esimerkiksi Tapani Tölli (kesk.).

Täysistunto ei halunnut aloitetta enää perustuslakivaliokuntaan

Aloitteen hylkäämistä lakivaliokunnassa ainoana esittänyt Antero Laukkanen (kd.) esitti nyt sen viemistä perustuslakivaliokunnalle keskustan Markus Lohen kannatuksella. Täysistunto kuitenkin torppasi ehdotuksen äänestyksessä.

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen (kok.) painotti valiokunnan käsitelleen aloitetta huolella. Se on kuullut kymmeniä asiantuntijoita, ja lapsivaikutukset on arvioitu laajasti.

Tolvasen mukaan kansalaisaloite on poikkeuksellinen, sillä se pohjautuu sanasta sanaan oikeusministeriön lakiluonnokseen vuodelta 2015.
STT–SANNA NIKULA

”Politiikan Camel-boots-mies” riemastui hallituksen merkkipaalusta – ”Tämä mies on totta”

Kuva: Lehtikuva-AFP

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) riemuitsee blogissaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksen 1000-päivää kestäneestä taipaleesta. Soini pitää tuhannen päivän rajaa yhden sortin merkkipaaluna pitkällä poliitikon urallaan.

– Minulle tulee tuhat päivää täyteen ministerinä. Tänään Tokiossa. Työn merkeissä, hän kirjoittaa.

Soini kiittää kotipaikkansa Espoon Iivisniemen äänestäjiä, jotka auttoivat häntä ponnistamaan ensin kaupunginvaltuustoon, sitten eduskuntaan. Hän vakuuttaa puhtaan omatunnon olevan paras päänalunen.

”Kun työt on tehty ja nähty Tokio, niin Timo tulee kotio.”

– Kokemus auttaa kaikessa. Se ei vapauta kaikesta. Olen politiikan Camelboots- mies. Omat polut, omat lelut. Toiset tykkää, toiset ei. Hätkähdyttävä hetki on katsoa peiliin ja havaita, että tämä mies on totta.

– Tämänpuoleinen gospel on rajallista. Tämä on hyvä päivä olla hengissä. Vaikka sitten ministerinä Juha Sipilän hallituksessa. Kun työt on tehty ja nähty Tokio, niin Timo tulee kotio. Iivisniemeen, Soini päättää.

Keskustelua aiheesta

”Täytyy perehtyä materiaaliin” – Ugandan tapahtumat eivät murentaneet ministerin luottamusta Patrian johtoon

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Mika Lintilä (kesk.).

Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Mika Lintilä (kesk.) ei katso, että Patrian toimitusjohtaja Olli Isotalon luottamus olisi Uganda-jupakan seurauksena heikentynyt. Lintilä totesi, ettei ole vielä ehtinyt yksityiskohtaisesti perehtyä Patrian julkistamiin selvityksiin asiasta. Hän oletti, että aineisto on pitkälti sama kuin se, jonka hän kävi läpi Isotalon kanssa.

Tähän mennessä asiassa ei Lintilän mukaan ole tullut julki mitään sellaista, joka olisi muuttanut Isotalon asemaa.

– Täytyy nyt analysoida ja perehtyä materiaaliin, Lintilä sanoi STT:lle.

Lintilän mukaan henkilöstöratkaisut eivät ole nyt tärkein asia, vaan olennaista on saada yhtiön asiat kuntoon. Jatkossa pitää pystyä estämään vastaavat tilanteet.

– Olen ilmoittanut ihan alussa toimitusjohtajalle ja hallitukseen puheenjohtajalle, että toimivan johdon tehtävä on palauttaa Patrian luottamus ja uskottavuus. He valitsevat keinot. Minä arvioin myöhemmin, ovatko ne olleet riittäviä.

Lintilän mukaan nyt vaaditaan koulutusta, ennakointia, mutta myös parempaa valvontaa yhtiön sisällä. Jokaisen patrialaisen pitää mieltää missä rajat kulkevat, varsinkin myyntipuolella.

– Tällaisia ei vain saa tulla, Lintilä painotti.

Ex-ministereiltä edellytetään arvostelukykyä

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) peräsi eilen hallitukseen pelisääntökeskustelua siitä, miten entiset ministerit voivat toimia maailmalla ja hyödyntää asemaansa. Lintilä ei suuresti lämmennyt ajatukselle.

Pelisääntökeskustelu voidaan toki käydä, mutta se ei ratkaise asiaa, hän arveli.

– Jokaisella pitää olla henkilökohtainen arvostelukyky sillä tavalla, että pystyy vastuullisesti ja kunniallisesti sitä nimikettä myös käyttämään, Lintilä sanoi.

Lintilä huomautti, että entisiä ministereitä alkaa olla jo suuri joukko. Kaikkiaan ministereitä on ollut jo liki 600, hän totesi.

Ministeri toivoi, että koko Uganda-jupakka alkaisi jo vähitellen laantua.

– Minua harmittaa, että tässä myllytyksessä unohtuu se, että on menehtynyt yksityishenkilö, jolta on jäänyt omaisia. Onhan tämä hirvittävä tragedia. Tämä meinaa monilta unohtua.

Jäänmurtajien työkiistan sovittelu alkaa

Kuva: Lehtikuva

Valtakunnansovittelija Minna Helle on kutsunut jäänmurtajien ja monitoimimurtajien työkiistan osapuolet sovitteluun huomenna iltapäivällä. Työntekijäpuolta edustava Suomen Laivanpäällystöliitto ilmoitti eilen työnseisauksesta, joka alkaa 7. maaliskuuta, ellei sopuun päästä sitä ennen.

Murtajia operoiva Arctia on työntekijäpuolen mukaan esittänyt laajoja heikennyksiä alusten kansipäällystön työehtoihin. Heikennysten kokonaisvaikutus olisi liiton mukaan kymmeniä prosentteja.

– Liitto ei hyväksy työehtojen kokonaisvaltaista heikennystä ja tämän johdosta ilmoitus työnseisauksesta on annettu Arctia Oy:n konventionaalisille jäänmurtajille ja monitoimimurtajille, ilmoittaa Laivanpäällystöliitto tiedotteessaan.

Arctia kummasteli lakkovaroitusta, joka sen mukaan annettiin ennen kuin sopimusneuvottelut olivat päässeet kunnolla alkamaan. Yhtiön mukaan murtajien kansipäällystön palkat ja työehdot ovat huomattavasti paremmat kuin muualla suomalaisella merenkulkualalla.

Kansipäällystön keskimääräinen palkkataso on Arctian mukaan jopa puolitoistakertainen merenkulkualan yleiseen tasoon verrattuna.

Arctia muistuttaa, että jääolosuhteet Suomen merialueilla ovat nyt haastavimmillaan. Yhtiön jäänmurtajat avustavat parhaillaan meriliikennettä Perämerellä ja itäisellä Suomenlahdella.

Keskustelua aiheesta