Hän totesi kannattavansa itse lähtökohtaa, jonka mukaan syyttäjä saisi oikeuden syyttää virkamiehiin kohdistuvasta joukkoistetusta vihapuhekampanjasta siihen syyllistyneitä ilman, että uhrin tarvitsisi itse viedä juttua rikostutkintaan.

Ministeriössä tutkitaan nyt, missä määrin tämä olisi mahdollista ja ministeri haluaakin odottaa virkamiesten arviota ennen lopullisia johtopäätöksiä.

Esimerkiksi laiton uhkaus on asianomistajarikos, eli rikosjutun nostaminen on uhrin oman aktiivisuuden varassa.

Poliisit, syyttäjät ja tuomarit ovat penänneet julkisuudessa tehokkaampia keinoja puuttua heihin kohdistuvaan yleistyneeseen häirintään ja vihakampanjointiin.

Myös arkkipiispa emeritus Kari Mäkisen johtama vihapuhetyöryhmä totesi toukokuussa, että maalittamiseen tulisi voida puuttua tehokkaammin, sillä nykyinen lainsäädäntö ei huomioi riittävästi tilanteita, joissa yksi henkilö yllyttää useita ihmisiä hyökkäämään yksittäistä ihmistä vastaan.

Ministeri Henriksson ihmettelee, miksi jotkut tahot ajavat vihapuheelle yhä laajempaa sananvapautta.

– Minua on askarruttanut pitkään, miksi jotkut ihmiset ajattelevat, että on tärkeää saada sanoa niin rumasti ja loukkaavasti kuin mahdollista, Henriksson sanoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi kansanedustajien tulisi toimia arvojohtajina ja näyttää esimerkkiä hyvästä käytöksestä.

– Askel vihapuheesta tekoihin on olemassa ja tästä on jo EU:ssa esimerkkejä. Tällaista ilmapiiriä ei haluta tähän maahan, Henriksson totesi.

STT–Olli-Pekka Paajanen