Poliisihallitus on esittänyt lainmuutosta sisäministeriölle.

Kolehmaisen mukaan virkamiesten maalittaminen on yleistynyt. Hänen mukaansa viranhaltijoita pitää pystyä suojelemaan nykyistä paremmin.

– Kyllä tämä pitäisi ottaa vakavasti. Ei yhteiskunta voi olla hampaaton tällaisessa asiassa, kun selvästi painostetaan viranomaisia ja vaikka vapaata sanaa, Kolehmainen toteaa STT:lle.

Väitöskirjatutkija Henri Rikander kommentoi lehdessä, että rikoslaki ei suojele virkamiehiä riittävästi maalittamiselta.

Maalittamisella tarkoitetaan systemaattista painostusta ja häiriköintiä, jossa esimerkiksi virkamiehestä kaivetaan yksityistä tietoa eri lähteistä ja käytetään tietoja häntä vastaan tai pyritään vaikuttamaan häneen. Esimerkiksi nettipoliisit ovat joutuneet maalittamisen kohteeksi.

Kolehmaisen mukaan nykyinen rikoslaki suojaa yksityiselämää ja esimerkiksi yksityishenkilön kunniaa kattavasti, mutta ei viranomaista.

– Maalittamisen pitäisi olla kriminalisoitu sillä tavalla, että viranomaiseen kohdistuessaan maalittaminen olisi virallisen syytteen alainen rikos, ei asianomistajarikos. Vaikka maalittamisen kohteeksi joutuu esimerkiksi yksittäinen poliisi, toiminnalla yritetään painostaa koko organisaatiota.

Maalittamisen kohteeksi ovat poliisien lisäksi joutuneet muun muassa syyttäjät, tuomarit ja toimittajat. Kolehmaisen mukaan maalittamista pitäisi pystyä arvioimaan nykyistä paremmin kokonaisuutena, ei yksittäisinä tekoina.

Poliisihallitus on jo syksyllä 2017 esittänyt lainmuutosta sisäministeriölle, josta asia siirtyy oikeusministeriöön. Sisäministeriöstä saadun tiedon mukaan toistaiseksi asiasta ei ole käynnissä lainvalmisteluhanketta.
STT–MAIJA LUOTONEN