Suurista puolueista keskustassa ja kokoomuksessa ehdokaslistoista on koossa noin puolet tai hieman yli, SDP:ssä noin kolmasosa.

Oppositiopuolue SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm arvioi asian keskeneräisyyden vaikuttavan ymmärrettävästikin niin, että osa lykkää ratkaisuaan.

– Monet eivät vielä halua tätä asiaa aktiivisesti miettiä tai lupautua, Rönnholm sanoo.

Maakuntauudistus on keskustan hellimä hanke, ja tämä näkyy puoluesihteeri Jouni Ovaskan mukaan myös ehdokastilanteessa.

– Kyllä ehdokkaita tuntuu tulevan hyvin. Ne jotka haluavat lähteä kehittämään maakuntaansa ja olla siinä mukana, he ovat lähestyneet meitä ja me heitä. On ollut ilo hankkia ehdokkaita nyt, vaikka uudistus on vielä vaiheessa.

SDP ja keskusta aikovat kumpikin satsata maakuntavaaleihin noin puoli miljoonaa euroa, päälle tulee piirijärjestöjen rahoitusta.

Kokoomus tähtää noin 400 000 euron panostukseen.

– Voi olla, että jos varainhankintakuviot ja muut onnistuvat suunnitellusti, sitä vielä vähän pystytään kasvattamaan, mutta 400 000 euron mukaan me työstetään sitä, kokoomuksen puoluesihteeri Janne Pesonen sanoo.

Euromääräiset satsaukset maakuntavaaleihin ovat pienempiä kuin eduskuntavaaleissa.

– Jos eduskuntavaalit, joissa valitaan maan suunta, on tärkein ja niiden budjetit olisivat kokoluokkaa L tai XL, niin maakuntavaalit ovat sitten mediumia, SDP:n Rönnholm kuvaa.

Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä sanoo maakuntavaalien aikataulun olevan kireän, mutta teknisesti nykyinen aikataulu on mahdollinen. Eduskunnan ratkaisua vaaleihin vaikuttaviin uudistuksiin odotetaan kesäkuussa.

– Nyt pöydällä olevassa aikataulussa, eli lainsäädäntö voimaan 1. heinäkuuta, ne vaalit kyllä pystytään oikeusministeriön näkökulmasta toimittamaan, Jääskeläinen sanoo.

Jääskeläinen toteaa maakuntavaalien järjestämisaikataulun olevan historiallisesti poikkeuksellisen tiukka. Vuonna 1994 EU-kansanäänestys tosin toimitettiin viikkoa tiukemmalla aikataululla.

– Olemme itse jo aloittaneet toimenpiteet sillä filosofialla, että maakuntavaalit toteutuvat, Jääskeläinen sanoo.

Hänen mukaansa ministeriöllä ei ole vaalijärjestelyiden suhteen mahdollisuuksia odottaa lakien hyväksymiseen asti.

– Viime viikolla meiltä lähti kunnille kirje, joissa kehotetaan kuntia ryhtymään valmisteluihin samalla ajatuksella. Jos tilanne muuttuu, ilmoitetaan kunnille siitä erikseen, Jääskeläinen kertoo.

Jääskeläinen näkee suurimman riskin maakuntavaalien tiukassa aikataulussa olevan sen, miten lyhyessä ajassa saadaan kansalaiset ja äänestäjät oivaltamaan, mistä maakuntauudistuksessa on kysymys ja miksi vaaleissa kannattaa äänestää.

Myös äänestysprosentista kannetaan jo huolta.

– Jos menee alle 50 prosentin, se on tietenkin huono juttu kaikin puolin, Jääskeläinen sanoo.