Kyseinen laskelma vaikutti oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan päätökseen kuntavaalien siirtämisestä. Oikeusministeriö pyysi laskelman sisältänyttä lausuntoa tautitilanteen kehittymisestä puhelimitse maaliskuisena perjantaina vain päivää ennen kuin linjaus vaalien siirrosta tehtiin. Linjaus tehtiin lauantaina 6. maaliskuuta.

THL:n mallintajat olivat johtaja Mika Salmisen mukaan tuolloin lomalla. Laitoksessa laskettiin vuodenvaihteen jälkeisen kehityksen pohjalta näkymä siitä, miten tilanne voisi pahimmillaan kehittyä.

–  Teimme laskelman kaavalla, jota mallintajat käyttävät peruslaskelmissaan. Rajoitusten vaikutusta ei tässä aikataulussa voitu ottaa huomioon, Salminen sanoo.

–  Kiire ei johtunut huonosta suunnittelusta vaan siitä, että epidemia liikkuu nopeasti. Epidemiatilanne oli silloin kehittynyt nopeasti hitaasta kasvusta nopeaan kasvuun. Vaikka laskelma tehtiin nopeasti, huonolla tuurilla se olisi voinut silti toteutua. Tästä oli muista EU-maista runsaasti esimerkkejä ja Virossakin samantyyppinen kehitys toteutui, Salminen sanoo.

Oikeusministeriön vaalijohtajan Arto Jääskeläisen mukaan ministeriössä ei myöskään ollut osaamista kysyä tarkemmin siitä, mikä olisi näiden mallinnusten todennäköisyys.

–  Tästähän ei käyty neuvotteluja. Lausunto tuli valtiosihteerille pyynnöstä, ja se annettiin sellaisenaan puoluesihteereille. THL:n Salminen oli kokouksessa esittelemässä lausuntoa. Veikkaan, että meistä muista ei kellään ollut mitään mahdollisuuksia kyseenalaistaa asiantuntijaviranomaisen näkemystä, Jääskeläinen sanoo.

Vaalien siirrosta koitunutta lisäaikaa on sittemmin käytetty uudenlaisiin vaalijärjestelyihin, joihin ei ennen siirtoa ollut ryhdytty. Esimerkiksi ennakkoäänestysaikaa pidennettiin ja järjestettiin mahdollisuus äänestää autosta drive-in-tyyliin.

“Laskelma oli ihan oikein tehty”

THL:ssä mallintamista tekevä erikoistutkija Simopekka Vänskä toteaa, että itse laskelma oli ihan oikein tehty ja piti paikkansa. Laskelma ei edes pyrkinyt ottamaan huomioon tartuttavuuden muutoksia tai esimerkiksi rajoitustoimia vaan kuvaamaan matemaattisesti mahdollisia tapahtumankulkuja maaliskuun viidennen päivän tilanteen pohjalta. Laskelmien pohjana käytetyt tartuttavuusluvut kuitenkin lähtivät laskuun jo seuraavalla viikolla.

–  Ennen kuin laskelman oletetulle epärealistisuudelle kukaan enempää naureskelee, kannattaa huomata, että tartuttavuusluvun oli arvioitu olleen jopa korkeammalla tasolla lähes koko syksyn. Heinäkuusta marraskuulle viikoittaiset tapausmäärät olivat lähes satakertaistuneet. Kontaktien vähentyminen maaliskuussa on todellakin tapahtunut kreivin aikaan, talvilomalla laskelman tekemisen aikaan ollut Vänskä sanoo.

Lausunnosta puuttui myönteinen kehityskulku

STT pyysi arviota THL:n ministeriölle toimittamasta lausunnosta ja laskelmasta myös Aalto-yliopiston sovelletun matematiikan professorilta Lasse Leskelältä, joka tutkii tällä hetkellä epidemian mallintamista. Hänen mukaansa THL:n oikeusministeriölle toimittaman lausunnon kommunikointi on ongelmallista.

–  Tulevaisuudessa on aina kaksi puolta. Optimistisissa skenaarioissa rajoitustoimet ja rokotukset hillitsevät epidemiaa. Pessimistisissä skenaarioissa uudet variantit kiihdyttävät epidemian kasvua ja ihmiset eivät noudata rajoituksia riittävän hyvin. Lausunnossa oli sanallisesti kuvailtu optimistisia ja pessimistisiä skenaarioita, mutta lukuarvoisia laskelmia oli esitetty vain pessimistisille skenaarioille.

Lausunnossa todettiin sanallisesti, että käyttöön otettavien rajoitusten myötä kontaktien määrä varmasti laskee, mutta vaikutus tulee viiveellä ja vasta seuranta näyttää, kuinka hyvin rajoitukset estävät tartuntoja.

–  Jos joku lukee tämän kiireessä, niin silmä etsii vain nämä kauhuskenaarioiden luvut. Jos joku on lukenut tämän huolimattomasti ja tekee pelkästään näillä luvuilla päätöksiä, se on tietysti huolestuttavaa, Leskelä pohtii.

Leskelä toteaa, että selvyyden vuoksi myös positiivisia matemaattisia laskelmia olisi ollut syytä olla mukana. Rajoitusten vaikutusten mallintaminen yhdeksän viikon päähän on hänen mukaansa kuitenkin aikaa vievää ja vaativaa työtä.

Miten laskelma tehtiin?

THL:n laskutoimitus oli korkoa korolle -laskutoimitus, jossa oli kolme muuttujaa: Päivittäisten tartuntojen määrä lähtötilanteessa, tartuttavuusluku ja aika.

Tartuttavuusluku eli R-luku kuvaa keskimääräistä uusien tartuntojen lukumäärää yhtä tartunnan saanutta kohden eli sitä, miten virus leviää väestössä yhdeltä tartunnan saaneelta eteenpäin. Lukua voi ajatella kertolaskun osana esimerkiksi niin, että kun tartuttavuusluvulla 1,1 kerrotaan 100 tartunnan saanutta, syntyy 110 uutta tartuntaa.

Jos luku on yli yksi, tartunnat lisääntyvät, ja jos se on alle yksi, tartunnat vähenevät.

–  Tartuttavuusluku riippuu viruksen ja väestön ominaisuuksista. Esimerkiksi tiheästi asutussa maassa, jossa kontaktien määrä on suuri, R-luku on eri kuin väljästi asutussa maassa, ja ilmastokin voi vaikuttaa R-lukuun. R-luku itsessään on jo arvio viruksen tartuttavuudesta, Vänskä selvittää.

Kuntavaalien siirtoon vaikuttanut laskelma syntyi niin, että laskimeen syötettiin lähtöarvoksi arvio päivittäisestä uusien tartuntojen määrästä. Sen arvioitiin olevan 5. maaliskuuta 750. Tämä luku kerrottiin sen päivän tartuttavuusluvulla, joka oli arviolta 1,15–1,35. Laskutoimitus toistettiin aina viiden päivän välein kuntavaaleihin asti.

–  Eli jos olisi alussa sata uutta tartuntaa ja tartuttavuusluku 1,2, tällä laskukaavalla saadaan tulokseksi ensimmäisellä kierroksella 120 uutta tartuntaa viiden päivän päästä. Kymmenen päivän päästä 120 kerrotaan luvulla 1,2, jolloin tulee 144 uutta tartuntaa ja niin edelleen, Vänskä sanoo.

Korkoa korolle -laskentatapa mallintaa viruksen leviämistä ilman sosiaalisten kontaktien rajoittamista. Aluksi tartunnat leviävät varsin hitaasti, ja lopulta kun tartuttajia on paljon, epidemia kiihtyy erittäin nopeasti.

Tartuttavuusluku laskussa maaliskuun alusta lähtien

Laskelma ei kuitenkaan toteutunut, sillä tartuttavuusluku laski viikko viikolta kuin lehmän häntä. Maaliskuun lähtötilanteessa R-luku oli arviolta 1,15-1,35, joten nämä luvut valittiin laskutoimitukseen. Kuntavaalien aikaiseksi uusien tartuntojen määräksi saatiin luvulla 1,15 reilut 2  600 tartuntaa ja luvulla 1,35 reilut 11  000 uutta tartuntaa päivässä.

Jo seuraavalla viikolla THL julkaisi tiedotteen, jonka tartuttavuuslukujen perusteella saattoi päätellä, että laskelma ei vastaisi todellisuutta. Näillä luvuilla olisi päästy enää laskennalliseen vajaan 8  000 päivittäisen tartunnan maksimiin 11  000 sijaan. Tartuttavuusluku on THL:n mukaan painunut viikko viikolta alemmaksi ja arvio sen maksimistakin painui jo alle yhden viime viikolla. Viime viikolla tartuttavuusluku arvioitiin välille 0,75–0,90.

–  Tästä ei kannata olla kauhean katkera vaan pikemminkin kiitollinen, erikoistutkija Simopekka Vänskä sanoo.