Kun eduskunnan perustuslakivaliokunta oli jättänyt perjantaina lausuntonsa, valtiovarainministeriö julkaisi tiedotteen, josta on nyt syntynyt kohu.

Sen lopuksi todetaan, että “valtiovarainministeriön näkemyksen mukaan sen virkamiehet ovat kaikissa tilanteissa pyrkineet parhaansa mukaan huolehtimaan eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteutumisesta”.

”Valtiovarainministeriö haluaa tuoda esiin sen, että 6.3.2019 järjestetyssä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä oli paikalla kolme valtioneuvoston virkamiestä ja valtiovarainministeriön virkamiehet antoivat suullisesti valiokunnalle kirjallisesta materiaalista puuttuneet tiedot, ml. euromäärät”, tiedotteessa sanottiin.

Muun muassa Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen painottaa Helsingin Sanomissa, että perustuslakivaliokunta toteaa hyvin perusteellisessa lausunnossaan yksiselitteisesti tiedonsaannin olleen puutteellista.

– Valtioneuvoston pitäisi selvittää perin pohjin, mikä tiedonsaannissa on mennyt pieleen. Ongelmaa ei ratkaise se, että valtiovarainministeriön mukaan tieto olisi annettu suullisesti, koska eduskunnan mukaan tietoa oli jätetty antamatta. Pidän hyvin erikoisena, että ministeriö ilmoittaa tiedotteessa ensiksi perehtyvänsä lausuntoon, mutta heti sen perään, että ongelmia tiedonsaannissa ei olisi ollut. Ministeriön ei pitäisi tällä tavoin kyseenalaistaa eduskunnan näkemystä, Viljanen sanoo.

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen taasen muistuttaa, että kyseessä on perustuslakijärjestelmämme johtavan elimen kannanotto.

– Sitä pitäisi nyt mukisematta noudattaa, Ojanen sanoo lehdelle.

– Perustuslakivaliokunnan lausunto ei anna valtiovarainministeriölle mitään aihetta röyhistelyyn, vaan sen pitäisi ottaa lusikka kauniiseen käteen, sanoo julkisoikeuden professori Janne Salminen.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti ei halunnut arvioida valtiovarainministeriön kannanottoa. Helsingin Sanomat toteaa, että Pöysti saattaa joutua ottamaan siihen kantaa, jos ministeriön tiedotteesta tehdään oikeuskanslerinvirastoon kantelu.

Valtiovarainministeriön tiedotteen alla on merkitty lisätietojen antajaksi kansliapäällikkönä vuoden loppuun asti toimivan Juha Majasen nimi.

Demokraatti tiedusteli Majaselta, mistä syystä poikkeuksellinen tiedote on tehty. Esiin Majasen kanssa otettiin myös kysymys siitä, oliko ministeriön alivaltiosihteerillä Päivi Nergillä roolia tiedotteen laadinnassa.

Alun alkaen se, pimitettiinkö sosiaali- ja terveysvaliokunnalta tietoa oli noussut  esiin valtiovarainministerien virkamiesten viestienvaihdosta, joka oli päätynyt eduskunnan tietoon ja sittemmin julkisuuteen. Esimiesasemassa ollut Nerg oli myös näiden virkamiesten viestien vastaanottajana.

Nerg on ollut määrä nimittää valtiovarainministeriön alivaltiosihteeriksi mutta lopulta päädyttiin siihen, että perustuslakivaliokunnalle on annettava työrauha selvittää tiedonsaantioikeutta ja nimitys jäi toistaiseksi useiden käänteiden jälkeen valtioneuvostossa pöydälle.

– Elämä on ainaista oppimista. Faktat tässä kerrottu, Nerg tviittasi ja jakoi valtiovarainministeriön tiedotteen vain noin 5 minuuttia sen julkaisun jälkeen.

Tviitin perusteella näyttää siltä, että myös Nergillä on kriittisyyttä perustuslakivaliokunnan päätöstä kohtaan. Demokraatti ei tavoittanut Nergiä iltapäivällä puhelimitse.

Näin kansaliapäällikkö Juha Majanen vastasi Demokraatin kysymyksiin:

Minkä takia teitte tiedotteen?

– Todella siinä on tietysti selvä, että me emme sitä perustuslakivaliokunnan lausuntoa kiistä millään tavalla. Varmaan korjaamme sitä tiedotetta siten, että siitä ei muodostu sellaista kuvaa. Se on tärkeätä. Emme lähde tietenkään ylimmän valtiomahdin kanssa millään lailla kiistelemään. Se on ihan selvä tosiaan.

– Ehkä siinä taustalla oli varmastikin se, että näissä selvityksissä, joita me olemme saaneet, on virkamiehiä, jotka ovat virkavastuulla näitä tietoja antaneet. On täysin ymmärrettävää, että jos eduskunnan virkamiesten ja eduskunnan puolella ei ole havaittu näiden tietojen antamista, jotain on kommunikoinnissa tapahtunut. Tämä on sillä tavalla minulle hiukan hämmentävä tilanne, että meillä on tosiaan meidän paikalla olleita virkamiehiä, he ovat sitä mieltä että he ovat suullisesti tuoneet nämä asiat esille. Nyt sitten ilmeisesti sitten taas niin siinä tilanteessa… tai en lähde arvailemaan.

Tarkoitatteko sitä, että 6.3.2019 on asioita kerrottu suullisesti, että silloin asiaa ei olisi kuultu tai huomioitu?

– En tiedä, ainoa tietoa, mikä minulla on, että meillä on virkamiehiä, jotka ovat sitä mieltä, että he ovat asiat sanoneet. Se on ainoa mitä minä tiedän, en ollut itse paikalla. Mutta emme kyseenalaista sitä mitä perustuslakivaliokunta kirjoittaa.

Eli teillä on se tieto, että 6.3.2019 olisi sanottu?

– Kyllä. Virkamiehet ovat kysyttäessä kertoneet. Olen tietysti aina lähtenyt siitä että virkavastuulla tietysti kertovat. Sen tähden minulla ei ole sitä syytä epäillä. Mutta tosiaan en epäile yhtään myöskään perustuslakivaliokunnan selvityksiä, tuloksia ja tulkintoja, se on tietysti selvä.

Aikooko valtiovarainministeriö nostaa tästä jonkin prosessin?

– En tiedä vielä. Meidän pitää täytyy käydä tämä läpi ja selvittää huolella mitä on tapahtunut.

Mikä se prosessi voisi olla?

– En lähde vielä arvailemaan sellaista.

Tulkitsenko oikein, että valtiovarainministeriössä katsotaan, että sitä, mitä on sanottu 6.3.2019 suullisesti, ei olisi huomioitu?

– Tarkalleen ottaen, minä en osaa tuohon vastata. Täytyy lukea se perustuslakivaliokunnan lausunto vielä uudelleen.

Miten tiedote syntyi? Teitkö sen itsenäisesti, kun olet siinä lisätietojen antajana vai miten se on syntynyt?

– Meidän viestintä ja sitten tässä muutama asiantuntija sen tekivät. Ja itsekin siihen kyllä osallistuin.

Osallistuivatko tiedotteen syntyyn tai tekemiseen mitenkään ne virkamiehet joiden toimia apulaisoikeuskanslerin tutki?

– Kyllä keskustelin Päivi Nergin kanssa.

Oliko Nerg se joka sai aikaan tämän tiedotteen?

– Ei, kyllä tämä on ihan joka tapauksessa asia, josta tulee tiedottaa.

Olisiko tiedotetta syntynyt ilman Nergin myötävaikutusta?

– Olisi syntynyt.

Olivatko muut virkamiehet, jotka jotenkin liittyivät tähän vaikuttamassa tiedotteen syntyyn?

– Eivät olleet. Päivi tosiaan soitti ja kävin keskustelua. Muiden kanssa en ole keskustellut.

Oliko tiedote jo syntymässä ennen kuin Nerg soitti?

– Oli.

Eli hän ei käynnistänyt tiedotteen tekoa?

– Ei. Olimme hyvissä ajoin päättäneet tiedotteesta. Tietysti, kun hänen lähellä se asia on, hän luonnollisesti soitti ja siinä sitten ajatuksia vaihdoimme. Mutta tämä on tosiaan ihan muitten toimesta hyväksytty tiedotteen sisältö. Mutta tarkistamme sitä sillä tavalla, että siitä ei synny väärää kuvaa, että kyseenalaistaisimme mitä eduskunnassa lausutaan.

Vielä uudestaan kysyn, että ennen kuin Päivi Nerg otti mitään yhteyttä, olitte jo tiedotetta tekemässä?

– Kyllä. Hyvin nopeasti tämä tilanne tietysti eteni. Heti kun huomasimme, että perustuslakivaliokunta on lausunnon antanut, lähdimme pohtimaan ja tekemään tiedotetta. Tosiaan Päivi soitti vasta siinä vaiheessa, kun asia oli jo vireillä. Päivi vastaa omasta tiedottamisestaan. Tämä ei ole ollenkaan hänen tiedotteensa.

Olivatko jotkut kohdat tiedotteessa sellaisia, joihin Nerg erityisesti vaikutti?

– Päivi ei vaikuttanut varsinaisesti tiedotteeseen. Hän luonnollisesti halusi varmasti nostaa joitain asioita esille. Tiedotteen laatimisen harkinta tapahtui ilman Päivin myötävaikutusta ja Päiviä. Totta kai on ihan luonnollista, että hän soittaa ja esittää näkökohtia. Tämä on tietysti valtiovarainministeriön tiedote eikä yksittäisen merkittävän virkahenkilön tiedote.

Tulivat ne tiedot Nergin kautta ne, ettei oltu huomioitu 6.3.2019 asioita?

– Päivi varmaan otti useita asioita esille. Tuo saattoi olla yksi niistä, mutta tosiaan ei sillä Päivin puhelulla ei ollut kuitenkaan sitten loppuviimein ratkaisevaa merkitystä tiedotteen sisältöön.

Näittekö vasta nettisivuilta perustuslakivaliokunnan lausunnon, kun se tuli julki?

 –Kyllä, vasta nettisivuilta näin sen. Ei ollut mitään tietenkään tietoa sen sisällöstä.

Missä vaiheessa päätitte, että tästä tehdään tiedote?

– Ihan sen vuoksi, että heti kun rupesin sitä lukemaan, havaitsin, että se sisältää varsin paljon sellaisia, meidän valtiovarainministeriön toimintaan liittyviä kriittisiä havaintoja. On aivan selvää, että täytyy sitten julkisuuteen kertoa, että mitä aiomme tehdä.

Eli, oletteko itse aloitteentekijä siihen, että että tiedote tehdään?

– En muista oliko se viestintäjohtaja vai minä, mutta jompikumpi meistä.

Mielestäni se, mitä sanotte, kuulostaa siltä, että perustuslakivaliokunnan lausunnossa ei ole huomioitu sitä mitä on sanottu suullisesti. Onko tämä sinun kantasi?

– Ei, ei ole minun kantani. Minä en riittävästi tiedä mihin selvityksiin ja tällaisiin perustuslakivaliokunnan kanta perustuu. Sitä en osaa arvioida. Tiedän vain sen, että meillä on virkamiehiä, jotka ovat vankasti sitä mieltä, että he ovat nostaneet siinä kuulemisessa asian esille. Sen tiedän, mutta en osaa tulkita sitä perustuslakivaliokunnan lausuntoa tältä osin, että onko siinä tämä asia otettu huomioon vai ei.

Sanotteko vielä sen, kun sanoitte äsken, että he ovat nostaneet asiassa kuulemisessa esille, niin minkä asian he ovat nostaneet esille?

– Siitä kirjallisesta selvityksestä puuttuneet tiedot, lomituspalvelut ja 210 miljoona.

Eli ne kaksi asiaa on nostettu suullisesti 6.3.2019 esiin?

– Näin minulle on kerrottu.

Mikä se olisi se instanssi mihin te voisitte tätä asiaa mahdollisesti viedä?

– En halua tätä asiaa spekuloida. Nämä virkamiehet, joiden toimintaan tämä liittyy, ovat varsin kuormittuneita ja ottavat raskaasti sen kritiikin ja julkisuuden, joka tähän liittyy. Tietysti yritän myöskin tukea heitä ja huolehtia siitä, että he jaksavat. Sen tähden jotenkin tietysti toivon, että tämä tosiaan saataisiin tyylikkäästi nyt loppuunkäsiteltyä. En tiedä mitä se sitten vaatii. Se on tietysti tavoite.

– Mutta se on selvää, että ei valtiovaraiministeriö halua missään tilanteessa tai meidän tulee toimia niin, ettei tule sellaista kuvaa, että lähtisimme eduskuntaa tässäkään asiassa kyseenalaistamaan tai kiistämään. Siinä mielessä tiedotteen muotoilut ovat varmasti osoittautuneet epäonnistuneiksi, Juha Majanen vastaa.

Perustuslakivaliokunta on käynyt läpi myös apulaisoikeuskanslerin lausunnon

Kun Juha Majanen sanoo, ettei tiedä mihin selvityksiin ja tällaisiin perustuslakivaliokunnan kanta perustuu, näitä asioita voi päätellä valiokunnan lausunnosta. Lausunnossa viitataan muun muassa apulaisoikeuskanslerin ratkaisuun 7.4.2020. 

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen ratkaisun mukaan valtiovarainministeriön virkamiehet eivät ole jättäneet kertomatta uudistuksesta merkityksellisiä ja olennaisia tietoja eduskunnalle. Ratkaisussaan Puumalainen totesi kuitenkin myös kriittisesti, ettei voi hyväksyä sitä ministeriön käsitystä, että hallituksen esityksen valmistelijat voisivat ennakoida asioiden käsittelyn etenemistä eduskunnassa ja mukauttaa toimiansa tämän käsityksensä mukaisesti.

Myös poliisi esiselvitti asiaa. Se ei epäile valtiovarainministeriön virkamiehiä rikoksesta. Nyttemmin poliisi on perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen kertonut ottavansa uudelleen valtiovarainministeriön virkamiesten toimet pohdittavakseen.

Apulaisoikeuskanslerin lausunnossa, johon perustuslakivaliokunta viittaa, on käyty seikkaperäisesti läpi myös muun muassa eduskunnan kanslian näkemys ja valtiovarainministeriön virkamiesten näkemys siitä, mitä 6.3.2019 suullisessa käsittelyssä on sanottu. Eduskunnan kanslian ja virkamiesten kannoissa on samoja eroja muun muassa siihen mitä on suullisesti sanottu, nyt ne näyttävät heijastuvan myös valtiovarainministeriön tiedotteeseen. “Sähköpostissa ilmaistujen tietojen perusteella vaikuttaa ilmeiseltä, ettei eduskunnan tiedonsaantioikeutta ole asianmukaisesti täytetty”, kanslia muun muassa totesi apulaisoikeuskanslerille, kun taas ministeriö piti omassa selvityksessään kiinni siitä, että pyydettyjä tietoja on annettu.

Perustuslakivaliokunta viittaa lausunnossaan myös virkamiesten käymään sähköpostikirjeenvaihtoon, joka oli päätynyt julkisuuteen. Se “ei valiokunnan mielestä viittaa siihen, että menettelyn tarkoituksena ei olisi ollut jättää eduskunnalle antamatta tietoa kotoutumiskorvausten ja lomituksen osuudesta.”

Perustuslakivaliokunta katsoo, että “valtiovarainministeriön piirissä oli tiedossa, että sosiaali- ja terveysvaliokunnalle esitetyistä rahoituslaskelmista puuttui tieto kotoutumiskorvausten ja lomituksen osuudesta (arvioitu määrä noin 210 miljoonaa euroa), jolla oli ilmeistä merkitystä maakuntien keskinäisen rahoitusosuuden jakautumisessa sote-uudistuksen yhteydessä.”

Perustuslakivaliokunnan mukaan “tieto jätettiin sisällyttämättä valtiovarainministeriön virkamiesten valiokunnan pyynnöstä laatimaan 28.2.2019 päivättyyn muistioon.”

“Asian muistioon sisällyttämättä jättämisestä käyty sähköpostikeskustelu valtiovarainministeriön virkamiesten kesken ei valiokunnan mielestä viittaa siihen, että menettelyn tarkoituksena ei olisi ollut jättää eduskunnalle antamatta tietoa kotoutumiskorvausten ja lomituksen osuudesta. Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle ei myöskään toimitettu asiassa sen pyytämää kirjallista lisäselvitystä”, perustuslakivaliokunta toteaa niin ikään.

Perustuslakivaliokunnan mukaan tietojen antamisen laiminlyönti eduskunnalle olisi myös “itsestään selvästi johtanut lainsäädännön hyväksymiseen virheellisenä, mikäli lait olisi ehditty käsitellä annettujen tietojen perusteella”.

Perustuslakivaliokunnan lausunto on yksimielinen.