- Olen yrittänyt parhaani estääkseni maata liukumasta kohti katastrofia, hän kertoi kansalle televisiopuheessa sunnuntaina viimeisimmän pääkaupunki Khartumissa järjestetyn, armeijan vastaisen mielenosoituksen jälkeen.

Sudanissa on ollut lukuisia mielenosoituksia maan armeijaa vastaan Hamdokin syrjäyttämisen jälkeen, ja protestit ovat jatkuneet myös Hamdokin palattua valtaan. Mielenosoittajat ovat vaatineet maahan siviilihallintoa.

Sudanissa järjestettiin torstaina jälleen mielenosoituksia, joissa armeija surmasi ainakin neljä osallistujaa. Lokakuun vallankaappauksen jälkeisissä protesteissa on kuollut paikallisen lääkärijärjestön mukaan ainakin 57 ihmistä.

Siviili- ja sotilasjohtajat sopivat aiemmin vallanjaosta, jonka tarkoituksena oli Britannian yleisradio BBC:n mukaan ohjata maata demokraattisempaan suuntaan autoritaarisen presidentti Omar al-Bashirin vallan jälkeen.

Asevoimat syöksi vuosikymmeniä hallinneen al-Bashirin vallasta vuonna 2019. Tätä ennen järjestettiin laajoja al-Bashiria vastustavia mielenosoituksia.

Al-Bashirin vallasta syöksemisen jälkeen protestit painostivat asevoimia jakamaan valtaa siviilihallinnon kanssa.

Hamdok nousi maan johtoon vallankaappauksen jälkeen. Britanniassa koulutettu taloustieteilijä ei ollut Sudanissa laajan mielenosoitusaallon aikana. Suuri osa väestöstä oli tyytyväinen hänen nimittämiseensä. Myös kansainvälinen yhteisö koki Hamdokin valinnan tervetulleeksi. Hamdok on aiemmin työskennellyt YK:lle ja afrikkalaisissa järjestöissä.

Siviili- ja sotilasjohdon näkemykset vallankaappauksen jälkeisellä siirtymäkaudella eivät ole menneet yksi yhteen, ja ilmassa on ollut paljon jännitteitä. BBC kirjoittaa, että vuodesta 2019 maassa on ollut useita epäonnistuneita vallankaappausyrityksiä.

Valtakamppailun lisäksi Hamdokilla oli tehtävässään suuria haasteita: talouskriisi, romahtamisen partaalla oleva pankkisektori ja pula perushyödykkeistä. Sudan on yksi maailman köyhimmistä maista.