Lapsen syntymä muuttaa parisuhteen dynamiikkaa: aikaa on vähemmän parisuhteelle, ja pariskunta joutuu hakemaan uudet roolit vanhempina.

– Ollaan väsyneempiä, kiireisempiä ja tulee helpommin riitoja. Hankaluudet ovat kuitenkin osa pitkää parisuhdetta, ja myös niistä voidaan selvitä, Jaakkola sanoo.

Noin joka neljäs Suomessa rekisteröity ensimmäinen avioliitto päättyy edelleen eroon. Avioerojen määrä suhteutettuna naimisissa oleviin on pysynyt suunnilleen samana jo pitkään, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Timo Nikander.

Eroon johtaa vuosittain noin 13 000–14 000 avioliittoa. Suomessa avioerot ovat selvästi yleisempiä kuin Euroopassa keskimäärin.

Nikanderin mukaan eron riski kasvaa jyrkästi heti avioliiton alkuvuosina. Huipussaan riski on kolmannen tai neljännen avioliittovuoden aikana. Tämän jälkeen riski pienenee.

– Tästä huolimatta vuonna 2018 avioeroon päättyneet avioliitot olivat kestäneet keskimäärin kymmenen vuotta. Luku oli pitkään yli 12 vuodessa, mistä se laski tasaisesti, kunnes vuonna 2015 se lähti uudelleen nousuun, Nikander kertoo.

Jaakkolan mukaan avioeroon osataan usein kertoa yksi syy, mutta taustalla on monia tekijöitä. Moni pariskunta kokee kasvaneensa erilleen. Joskus avioeron syyksi nimetään pettäminen tai ongelmaksi muodostunut päihteiden käyttö.

Useimmiten taustalla on kommunikaatiovaikeuksia. Nämä liittyvät yleensä siihen, että omista tunteista ja toiveista ei osata tai uskalleta puhua.

– Joku ärsyyntyy väärin täytetystä astianpesukoneesta, vaikka oikeasti pelkää, ettei ole toiselle tärkeä. Joku vetäytyy läheisyydestä juuri silloin, kun eniten toivoisi kosketusta. Ajattelemme herkästi, että kumppanin pitäisi tietää, mitä kaipaamme. Tällöin syntyy helposti väärinkäsityksiä, joita voi olla hankala jälkikäteen muuttaa.

Jaakkolan mukaan monet eronneet kokevat, etteivät he tulleet arvostetuksi avioliitossaan. Myös läheisyyteen tai seksuaalisuuteen liittyvät pettymykset ovat yleisiä. Nämä kaikki voivat olla syitä tai seurauksia.

Jaakkola kertoo, että parisuhteen tueksi annettuun ammattiapuun suhtaudutaan nyt entistä myönteisemmin. Monella elämänalueella on alettu arvostaa tunne- ja vuorovaikutustaidoissa kehittymistä, ja nämä taidot siirtyvät myös parisuhteisiin.

Edelleen on kuitenkin paljon pariskuntia, jotka hakevat apua vasta, kun ongelmat ovat jo todella hankalia.

– Monet ovat hakeneet apua ja saaneet jatkettua yhdessä. Toisaalta varmasti löytyy myös monia, jotka ovat hakeneet apua ja päätyneet silti eroon. Lähtökohtaisesti voidaan kuitenkin ajatella, että ammattiavun hakeminen kannattaa tehdä mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, Jaakkola sanoo.

STT–Janita Virtanen