-  Israelin armeija ja myös maan poliittinen johto ovat nyt voimakkaasti sitoneet sotilaalliset tavoitteensa ja ajatuksen sotilaallisesta menestyksestä operaatioon Rafahissa, sanoo Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan perehtynyt analyytikko Sofia Meranto Eurasia Groupista STT:lle.

Hänen mukaansa kysymys on enemmän siitä, miten laaja ja millainen hyökkäyksestä tulee kuin siitä, toteutuuko mitään sotilaallisia toimia Rafahissa.

Eurasia Group on poliittisiin riskeihin erikoistunut konsulttiyritys, jonka perusti vuonna 1998 yhdysvaltalainen Ian Bremmer.

-  Israelilla ei ole tällä hetkellä sellaisia joukkoja, joilla tämä hyökkäys voitaisiin kunnolla aloittaa. Merkittävä osa Gazan taisteluihin osallistuneista reserviläisistä on kotiutettu. Hyökkäyksen aloittaminen edellyttäisi, että joukkoja taas koottaisiin, Juusola arvioi STT:n haastattelussa.

JO pelkästään reserviläistilanteen takia maahyökkäys voisi Juusolan mukaan alkaa aikaisintaan viikkojen päästä, mikä antaa aikaa myös neuvotteluille.

-  Toki Rafahia pommitetaan, eli hyökkäys sinänsä on koko ajan käynnissä, mutta laajamittainen maahyökkäys ei todennäköisesti alkaisi lähiaikoina.

Myös Meranto sanoo, että on vaikea arvioida, milloin maahyökkäys toteutettaisiin.

-  Uskon, että Yhdysvaltain asettama paine ja (Yhdysvaltain presidentin Joe) Bidenin suora puuttuminen tilanteeseen vaikuttavat asiaan.

Biden keskusteli viime viikolla puhelimessa Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun kanssa muun muassa Rafahista. Puhelun jälkeen myös kerrottiin, että Biden kutsui israelilaisen valtuuskunnan Washingtoniin keskustelemaan hyökkäyssuunnitelmista.

Netanjahu kuitenkin perui vierailun maanantaina sen jälkeen, kun YK:n turvallisuusneuvosto oli hyväksynyt Gazaa koskevan päätöslauselmaehdotuksen. Siinä turvallisuusneuvosto vaatii välitöntä aselepoa Gazaan ensi kertaa lokakuussa alkaneen sodan aikana. Yhdysvallat ei käyttänyt veto-oikeuttaan vaan jätti äänestämättä päätöslauselmasta.

Israelin puolustusministeri Yoav Gallant kuitenkin vieraili tiistaina suunnitellusti Washingtonissa ja tapasi Yhdysvaltain puolustusministerin Lloyd Austinin. Austin totesi ennen tapaamista, että “humanitaarisen avun määrä Gazassa on aivan liian pieni ja siviiliuhrien määrä taas liian aivan liian suuri”.

Meranto sanoo, että Israelin johdolle olisi hyvin hankalaa jättää kokonaan huomioimatta Yhdysvaltain näkemykset ja halukkuus keskustella tilanteesta. Lisäksi hyökkäyksen toteutumiseen vaikuttavat myös muiden maiden esille tuomat huolet humanitaarisesta tilanteesta sekä edelleen käynnissä olevat neuvottelut tulitauosta ja panttivankien vapauttamisesta.

-  On epätodennäköistä, että Israel olisi välittömästi toimimassa, Merantokin arvioi.

HYÖKKÄYKSEN toteutuessa muiden maiden, myös Yhdysvaltojen, reaktio riippuu pitkälti siitä, millaiseen lopputulokseen keskusteluissa ennen hyökkäystä on päästy sekä siitä, miten hyökkäys toteutetaan, Meranto sanoo.

-  Siitä on keskusteltu paljon, miten Yhdysvallat reagoisi, jos hyökkäys alkaisi. Edelleen on kuitenkin hyvin epävarmaa, mitä käytännössä tapahtuisi. Yhdysvaltojen fokus on tällä hetkellä keskusteluissa Israelin kanssa ja pyrkimyksissä rajoittaa maan hyökkäyssuunnitelmia.

Professori Juusola ei usko, että Israel aloittaa maahyökkäystä ainakaan ennen kuin maa on saanut Yhdysvaltojen kanssa aikaiseksi jonkinlaisen yhteisymmärryksen asiasta.

-  En usko, että Yhdysvallat antaisi virallisesti suostumustaan maahyökkäyksen aloittamiseen ilman kunnollista suunnitelmaa siitä, mihin siviiliväestöä siirrettäisiin, Juusola sanoo.

Rafahiin on paennut sodan alkamisen jälkeen yli miljoona palestiinalaista.

ISRAELIN pääministeri Netanjahu on sanonut, ettei Israel aio hyökätä Rafahiin ennen kuin siviilien pakeneminen kaupungista on mahdollistettu. Hänen mukaansa maajoukkojen hyökkäys on välttämätön, jotta äärijärjestö Hamas saadaan tuhottua.

On kuitenkin epäselvää, mihin siviilit voisivat siirtyä kaistan eteläosista. Juusola ei pidäkään todennäköisenä skenaariona, että siviilien suojelemiseksi löydettäisiin toimiva ratkaisu.

-  Heillä ei ole enää paikkaa, mihin paeta. He ovat ikään kuin viimeisellä reunalla.

Jos hyökkäys alkaisi, ja se johtaisi merkittäviin määriin siviiliuhreja, on Juusolan mukaan mahdollista, että Yhdysvallat ryhtyisi toimiin. Kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi jonkinasteiset aseidenvientirajoitukset.

-  Täydelliseen saartoon tai tämän tyyppisiin koviin otteisiin en usko.

Yhdysvaltojen reaktioon vaikuttaa kuitenkin merkittävästi maan sisäinen politiikka, Juusola huomauttaa.

LUKUISTEN muiden maiden tavoin myös Egypti on painostanut Israelia luopumaan hyökkäysaikeistaan. Mediatietojen mukaan riskinä on, että maahyökkäys Egyptin-vastaisella rajalla sijaitsevaan Rafahiin vaarantaisi myös Israelin ja Egyptin välisen, vuosikymmeniä voimassa olleen Camp Davidin rauhansopimuksen.

Muun muassa uutistoimisto AP uutisoi helmikuussa lähdetietojensa perusteella, että Egypti on uhannut purkaa sopimuksen, mikäli Israel toteuttaa aikeensa maahyökkäyksestä Rafahiin. Asiasta kertoivat uutistoimistolle nimettömästi egyptiläisviranomaiset sekä länsimaalainen diplomaattilähde.

Israel ja Egypti allekirjoittivat käänteentekevän rauhansopimuksen vuonna 1979 edeltävänä vuonna järjestetyn huippukokouksen jälkeen. Huippukokous pidettiin Yhdysvaltain presidentin maaseutuhuvilalla Marylandissa, ja sopimuksesta olivat neuvottelemassa Egyptin tuolloinen presidentti Anwar Sadat ja Israelin pääministerinä toiminut Menachem Begin. Rauhan sovittelijana toimi tuolloinen Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter.

JUUSOLA ei kuitenkaan pidä todennäköisenä, että maahyökkäys johtaisi sopimuksen purkamiseen. Sopimuksen purkaminen olisi vastoin Egyptin omia intressejä.

-  Pidän sitä pelotteluna. Rauhansopimukseen liittyy niin voimakas tuki Yhdysvalloilta, että en usko, että Egypti olisi valmis näin radikaaliin toimenpiteeseen ja valmis vaarantamaan ne strategiset edut, jotka tähän liittyvät.

Israelin ja Egyptin suhteiden hän näkee kuitenkin selvästi huonontuneen.

Meranto sanoo, että myös Israelille on pitkällä aikavälillä tärkeää, että suhteet Egyptiin säilyvät hyvinä.

Minna Pulli / STT