Politiikka
24.10.2023 07:54 ・ Päivitetty: 24.10.2023 07:54
“On kiinnostavaa, että suurempi joukko kansanedustajia on valmis pakottamaan reserviläisiä sotaan ulkomaille kuin valmiutta nostaviin tehtäviin lähialueille”
Kansanedustajien turvallisuuspoliittinen konsensus vaikuttaa mielipidekyselyn perusteella vahvalta. Tietyt vastaukset kuitenkin paljastavat, että julkiselle keskustelulle on tarvetta, kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak kommentissaan.
Hän on lähettänyt kansanedustajille vuodesta 2019 lähtien vuotuisen mielipidekyselyn Suomen turvallisuuspolitiikasta.
Lähes kaikki kyselyn vastaajat (93 %) olivat sitä mieltä, että Suomen ulkopolitiikkaa on viime vuosina hoidettu joko erittäin tai melko hyvin Lähes kaikkien vastaajien mielestä Suomen pitäisi varmistaa, että ainakin 2 % bkt:sta käytetään puolustukseen (kyllä 91 %, eos. 9 %).
Salonius-Pasternakin mukaan kansanedustajien epävarmuus kasvaa, kun keskustelu siirtyy perusperiaatteista uusiin toimintaja toteuttamismalleihin.
Enemmistö vastaajista (70 %) oli sitä mieltä, että Suomen on osallistuttava Naton ilmavalvontatehtäviin ja eteentyönnetyn puolustuksen (eFP) osastoihin; loput eivät osanneet sanoa.
Hajontaa näkyy vastauksissa, jotka koskevat reserviläisten käyttöä Naton kynnystä nostavissa (sotaa edeltävissä) operaatioissa ja erikseen viidennen artiklan alaisissa kollektiivisen puolustuksen operaatioissa. Neljännes vastaajista (25 %) näki, että suomalaisia reserviläisiä pitäisi voida käyttää ilman erillissopimusta valmiuden kohottamistehtävissä (kynnyksen nosto) naapurimaissa Norjassa, Ruotsissa ja Virossa. Neljä kymmenestä (39 %) ei osannut sanoa, ja reilu kolmannes (36 %) vastasi kieltävästi.
Toisaalta kyselyn mukaan lähes neljä kymmenestä (39 %) näki, että mikäli Naton viides artikla (kollektiivinen puolustus) aktivoidaan, pitää tiettyä määrää reserviläisistä voida tarpeen vaatiessa käskeä toimimaan kaikissa Naton jäsenmaissa. Viidennes (21 %) vastusti tätä ajatusta ja neljä kymmenestä (41 %) ei osannut sanoa.
– On kiinnostavaa, että suurempi joukko kansanedustajia on valmis pakottamaan reserviläisiä sotaan ulkomaille kuin valmiutta nostaviin tehtäviin lähialueille, millä pyrittäisiin välttämään sota. Tulokset osoittavat, että laajalle julkiselle keskustelulle on tarvetta, Salonius-Pasternak kirjoittaa.
Salonius-Pastnernakin mukaan kevään 2023 kyselyyn vastasi aiempia vuosia pienempi joukko kansanedustajia (44/200). Hän katsoo, että ikäjakauman suhteen otos on kuitenkin edustava, ja sukupuolijakaumaltaan se vastaa hyvin aihealueen kannalta keskeisten valiokuntien rakennetta. Vasemmistopuolueet ovat kyselyssä aliedustettuina.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.