Riistakeskus myönsi luvan 300 ilveksen metsästämiselle kannanhoidollisin perustein. Poikkeuslupien määrä on noin 12 prosenttia Suomen koko ilveskannasta.

– Poikkeusluvat on annettu “kannanhoidollisesta syystä”. Tällaista poikkeusperustetta ei löydy kansallisesta lainsäädännöstä eikä EU:n luontodirektiivistä. Päätöksen jälkeen julkisuuteen on tullut ilmi tapauksia, joissa luvan saanti näyttää perustuneen ainoastaan siihen, että lupa on saatu ennenkin. Jätin EU-komissiolle kirjallisen kysymyksen, täyttääkö Suomen politiikka myöntää kaatolupia suojellulle lajille ilman asiallisia lakisääteisiä perusteita EU-lainsäädännön velvoitteet. Ilves on Suomessa rauhoitettu ja EU-direktiivillä tiukasti suojeltu laji, Niinistö sanoo tiedotteessaan.

Ilveksellä rooli osana Suomen luonnon ekosysteemiä muun muassa ylisuurten kauriskantojen harventajana. Ilveskannan kasvusta ei ole todennettua haittaa.

NIINISTÖ epäilee, että ilveksen kaatoluvissa on kyse metsästäjien miellyttämisestä.

– On syytä epäillä, että ilvestä metsästetään vain huvin vuoksi ja sen varmistamiseksi että metsästäjille tulee myös enemmän kauriita metsästettäväksi, vaikka niiden suuri kanta on jo monin paikoin ongelma. Kauriita jopa yhä talviruokitaan, mikä lisää haittoja. Ilveksen kaatoluvissa on lopulta kyse vain näiden metsästäjien miellyttämiseksi tehtävästä hupiluvituksesta.

– Riistakeskuksen toteuttama riistapolitiikka on epäjohdonmukaista ja painottaa voimakkaammin metsästäjien tahtoa ilvesjahtiin kuin lajin suojelua ja kantojen suotuisaa tilaa. Samalla kaikki luontoa kunnioittavat metsästäjät kärsivät siitä, että metsästyksen edistäminen ei ole luontoa kunnioittavaa ja tulee tarpeettomia ristiriitoja. Tällainen heikentää alan toimijoiden mainetta ja uskottavuutta, Niinistö sanoo.

EU-komission tehtävä on valvoa sitä että jäsenmaat noudattavat EU-lainsäädäntöä. Kirjallisella kysymyksellä Niinistö sanoo varmistavansa sen että komissio on tietoinen Suomen tilanteesta ja voi niin arvioidessaan ryhtyä toimenpiteisiin.