Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Politiikka

”On vaara, että osa jäsenmaista haluaa mennä juuri ja juuri riman yli” – EU:n maatalouspolitiikkaa muuttuu hitaasti

LEHTIKUVA / TIMO JAAKONAHO

Koronavuonna rakennettu EU:n talouden elpymispaketti tuo rahoitusta muun muassa sellaisille hankkeille, joilla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta. Samaan aikaan Euroopan yhteinen maatalouspolitiikka on muuttumassa huomattavasti hitaammin.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

– Kyllä nytkin politiikka pikkuisen nytkähtää ilmasto- ja ympäristöystävällisempään suuntaan. Sitä taustaa vasten, mitä poliitikot juhlapuheissa puhuvat, muutos jää kuitenkin aika vaatimattomaksi, tutkimusprofessori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta sanoo.

EU-komission esitys uuden rahoituskauden yhteiseksi maatalouspolitiikaksi (CAP eli Common Agricultural Policy) sisältää aiempaa enemmän ympäristöpainotuksia. Se, miten tavoitteissa edistymistä mitataan, jää Niemen mukaan kuitenkin osin epäselväksi.

Monet EU:n jäsenmaat ovat toivoneet enemmän valtuuksia päättää itse maataloustukien jaosta, ja tähän suuntaan ollaan myös menossa. Niemen mukaan vapaus tuo mahdollisuuksia, mutta myös riskejä.

– On vaara, että osa jäsenmaista haluaa mennä juuri ja juuri riman yli ja selvitä vähäisillä muutoksilla.

”Ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttaminen on vesittynyt.”

Suomen luomuviljelijöiden edunvalvontajärjestön Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri edustaa maatalouden vähemmistöä: Suomessa alle 15 prosenttia viljelymaasta on luomuviljelyssä. Koko EU:ssa osuus on keskimäärin alle kahdeksan prosenttia.

– Ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttaminen on vesittynyt.

EU-komission Pellolta pöytään -strategiassa tavoitteena on kasvattaa EU:n luomupeltopinta-ala 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tavoite ei kuitenkaan ole tulossa velvoittavana osaksi EU:n maatalouspolitiikkaa.

– Vielä ei ole valtionhallinnossa päätetty, mikä olisi Suomen tavoite. Luomuliitto on ollut sitä mieltä, että Suomen tavoitteena pitäisi olla 30 prosenttia. Esimerkiksi Tanska on jo pitkään pyrkinyt luomutuotannon edelläkävijämaaksi.

Rännäri painottaa, että luomuviljelyksen edistäminen on yksi tapa ohjata koko maataloutta luonnon kannalta kestävään suuntaan.

– Luomu on tunnustettu kestävän ruuantuotannon veturiksi. Luomuviljelijät kehittävät uusia toimintatapoja, jotka valuvat pikkuhiljaa tavallisenkin maatalouden puolelle.

Myönteistä on Rännärin mukaan se, että EU-komission esitys velvoittaisi käyttämään vähintään 20 prosenttia maataloustuesta uusiin, viljelijälle vapaaehtoisiin ekojärjestelmiin.

– Raamit antavat paljon mahdollisuuksia suunnitella hyvä ympäristötoimiin kannustava tukijärjestelmä – mutta jos mennään siitä, missä aita on matalin, niin pystytään suunnittelemaan tukia joilla ei ole vaikutusta.

”Toimenpiteet voidaan saada paremmin kunkin maan oloihin sopiviksi.”

Vuodenvaihteessa alkavan EU:n uuden seitsenvuotisen rahoituskehyskauden maataloustukimalli on tässä vaiheessa EU-komission ehdotus, johon sekä Euroopan parlamentti että jäsenmaiden maatalousministereistä koostuva ministerineuvosto ovat tehneet omat muutosesityksensä.

Neuvottelut kolmen osapuolen välillä ovat meneillään. Vuodet 2021–2022 mennään vanhalla tukijärjestelmällä, mutta uuden budjetin rahoituksella.

– Tavoitteena on päästä sopuun toukokuussa, maatalousneuvos Kari Valonen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo. Hän johtaa ministeriön EU-koordinaation ja kansainvälisten asioiden yksikköä.

Valosen mukaan jäsenmaiden suurempi vapaus EU:n maataloustukien käytössä ei välttämättä johda siihen, että ympäristötavoitteet otetaan huonommin huomioon.

– Toimenpiteet voidaan saada paremmin kunkin maan oloihin sopiviksi. Mitä paremmin jäsenmaiden oloihin räätälöity tukijärjestelmä, sitä helpompi viljelijöiden on ottaa se käyttöön.

STT–Elina Korkee

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE