-  Siitä on aikaa, kun olemme olleet Säätytalolla neuvottelemassa, mutta kyllä meidän ryhmälle on annettu sellaista tietoa ja ymmärrystä. Tämä ei ole sinällään mikään uusi nyrkkisääntö, vaan eduskunnassa on ollut kautta aikojen käytäntö, että nämä alkoholiasiat kuuluvat omantunnon asiaksi.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Lähtökohtaisesti hallituspuolueet äänestävät hallitusten esitysten puolesta. Lisäksi kansanedustajien äänestyskäyttäytymistä ohjaa ryhmäkuri, jolla tarkoitetaan sitä, että kansanedustajat äänestävät puolueen tai eduskuntaryhmän linjan mukaisesti.

HALLITUS aikoo esimerkiksi tuoda ruokakauppoihin alkoholijuomat, jotka sisältävät alkoholia enintään 8 prosenttia. Nykyinen raja on 5,5 prosenttia. Lakiluonnos lähti lausuntokierrokselle tämän viikon torstaina. Hallitusohjelmassa on myös muita toimia, joilla alkoholipolitiikkaa on suunniteltu höllennettävän.

Östman sanoo, että kristillisdemokraattien eduskuntaryhmässä ei ole vielä käyty yksityiskohtaista keskustelua siitä, miten aiotaan äänestää. Hän kuitenkin uskoo ryhmän vastustavan höllennyksiä pitkälti terveyssyistä.

MIKSI kristillisdemokraatit ylipäätään päästivät hallitusohjelmaan kirjauksia, jotka ovat sellaisia, että KD niitä perinteisesti vastustaa?

-  Vaihtoehtohan oli tietysti se, että olisimme lähteneet hallitusneuvotteluista pois, Östman sanoo.

Hänen mukaansa sekin arvioitiin, mutta jos neuvotteluista olisi lähdetty, se olisi hänen mukaansa johtanut siihen, että ruokakauppojen alkoholiraja olisi nostettu 15 prosenttiin.

Nyt hallitusohjelmaan on kirjattu, että puoliväliriiheen mennessä tehdään sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministerin yhteistyössä selvitys 15 prosentin vahvuisten viinien myynnin vapauttamisesta.

Viivi Salminen / STT