Uutiset
21.3.2022 06:37 ・ Päivitetty: 21.3.2022 07:25
Onko kaikilla kuntalaisilla yhtä suuri vapaus ja vastuu toimia? Kansanvallan tulevaisuus puhutti Porin seudun TSL:n Tulevaisuusakatemiassa
Kolmannessa Työväen Sivistysliiton (TSL) Porin seudun Opintojärjestön järjestämässä Tulevaisuusakatemian kokoontumisessa alustajina olivat HTT Hanna-Kaisa Pernaa Vaasan yliopistosta ja psykoanalyytikko Pertti Simula.
Kuntalaisille on tarjolla monia keinoja osallistua ja vaikuttaa kunnan päätöksentekoon. Koko yhteiskunta hyötyy kuntalaisten aktiivisesta osallistumisesta, jota perinteisesti on hoidettu edustuksellisella (välillisellä) demokratialla. Ihminen itse on oman elämänpiirinsä paras asiantuntija. Palvelujen toteuttamisesta vastaavat tahot voivat vahvistaa kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia ottamalla heidät aktiivisesti mukaan kehitystyöhön. Varsinkin heidät, jotka käyttävät esimerkiksi sote-palveluja eniten.
Suora tai välillinen demokratia
Demokratiaan kuuluu ajatus yleisestä äänioikeudesta. Edustuksellisessa demokratiassa päätöksentekijät on valittu tekemään päätöksiä ja kantamaan vastuun niiden seurauksista. Tutkijatohtori Hanna-Kaisa Pernaa toi esille ns. suomalaisen paradoksin, jolla kuvataan suomalaisten asennoitumista julkista valtaa ja auktoriteetteja kohtaan. Arvostamme instituutioita, joille esivalta ja virallistettu status ovat luottamusta herättäviä asioita. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii korona. Pandemiaksi muuttunut kriisi edellytti hallitukselta ja terveydenalan toimijoilta isoja päätöksiä ilman tietoa niiden tehosta tai vaikutuksesta. Kansalaiset odottivat vaikeassa tilanteessa selkeitä ratkaisuja, joita THL ja STM esittivät parhaansa mukaan.
Conscientia instituutin perustajan ja Brasiliassa asuvan Pertti Simulan mielestä edustuksellinen demokratia vieraannuttaa ja estää kuntalaisen osallistumisen päätöksentekoon. Valta delegoidaan vain harvoille, joka lisää yksilön pettymystä, jos itselle tärkeät asiat eivät ole päättäjien agendalla. Sen sijaan yhteisöllisyys edellyttää tasa-arvoa ja siten lisää suoraa osallistumista, jolloin ihmiset ottavat vastuuta omasta elämästään.
Demokratian tulevaisuus
Lapset ovat tulevaisuuden äänestäjiä ja päättäjiä. Kehitettäessä osallisuuden tapoja tulee huomioida lapsille ja nuorille luontaiset tavat toimia. Nuoret voivat vaikuttaa nuorisovaltuustoissa, lapsiparlamentissa, kunnan eri lautakuntien tai koulujen johtokuntien jäseninä. Kouluikäiset voivat osallistua koulutyön kehittämiseen tai päiväkoti-ikäiset yhteisiin sääntöihin. Kotona lapset otetaan mukaan perheen päätöksiin. Näin lapsille opetetaan jo pienestä pitäen rohkeutta tuoda näkemyksiään esille ja rooliaan osana yhteisöä. Monessa kunnassa kehitetään jatkuvasti uusia lasten ja nuorten osallistumisen rakenteita. Hämeenlinna sai Suomen ensimmäisen lapsiystävällisen kunnan tunnustuksen. Pori on saanut ensimmäisen Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksensa 2018. Tunnustus myönnettiin uudestaan 2020 ja on voimassa vuoteen 2024 asti.
Tulevaisuusakatemian tavoitteena on edistää keskustelukulttuuria ja tarjota tilaa yhdessä ajattelemisen mahdollisuuksille. Tässä tavoitteessa se on onnistunut.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.