Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Onko keskusta elitistynyt ja mistä moinen sisäinen rypeminen? – nyt puhuvat puolueen keskeiset vaikuttajat

LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen
Keskustan puheenjohtaja Katri Kulumni keskustan työvaliokuntien ja ministeriryhmän yhteiskokouksessa Nokialla 4. elokuuta 2020, vasemmalla puheenjohtajaehdokas Annika Saarikko.

Kun perhevapaalta pian ministeriksi palaava Annika Saarikko (kesk.) lähti mukaan keskustan puheenjohtajakisaan, hän kuvasi puolueensa tilannetta ”vaarallisen huonoksi”.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Niin ikään kisaan lähtenyt varapuheenjohtaja Petri Honkonen totesi, että suomalaisten luottamus keskustaan uhkaa kadota.

Eilisessä Ylen A-studiossa istuva puheenjohtaja ja kisassa niin ikään mukana oleva Katri Kulmuni taas katsoi keskustan olevan elitistynyt ja puhui siitä, miten puolueella ovat vuosien ajan jääneet kotitehtävät tekemättä.

Politiikan tarkkailija saattoi tässä kohtaa kysyä, osoittiko Kulmuni tätä viestiä elitistymisestä myös ministerinä viime hallituksessa toimineen Annika Saarikon suuntaan.

Melkoista kriisipuhetta keskustassa joka tapauksessa ja kaiken kaikkiaan. Moni kansalainen kysynee, miksi näin. Saattaa nimittäin syntyä kuva, että puheenjohtajuustaisto on ikään kuin rypemiskampanja.

Toisaalta, tässä sitä nyt on myös monen politiikalta kaipaamaa suoraa puhetta. Ja fakta on ilmiselvästi myös, että keskustan kannatus on tällä hetkellä erittäin alhaalla eikä se ole osoittanut toipumisen merkkejä.

Keskusta on työvaliokuntansa ja ministeriryhmänsä voimin tänään koolla Nokialla. Demokraatti kysyi paikan päällä istuvalta puheenjohtajalta Katri Kulmunilta puolueen elitistymisestä ja mitä hän oikeastaan näin sanoessaan tarkoitti.

– Jos keskusta on hävinnyt neljät vaalit, on ihan selvää, että se ei ole siinä määrin suomalaisten luottamusta ansainnut kuin olisimme toivoneet. Siksi täytyy olla kansan iholla ja kansan keskuudessa, jotta osaa vastata niihin huoliin, joita ihmisillä on pienistä eläkkeistä, pienestä palkasta, pienyrittäjien jaksamisesta tai pienten lasten perheiden tulevaisuudesta, Kulmuni vastaa.

Haastettuna puheenjohtajana hän onkin painottanut, ettei ole hävinnyt yksiäkään vaaleja.

Pitääkö siinä nähdä vähän piikkiäkin ehkä vastaehdokkaallekin (Saarikko), että hän edustaisi keskustassa jotenkin eliittiä kun taas ehkä te ette?

– Minun linjani on alueellinen tasa-arvo ja vihreys ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Olen kertonut linjani, sitten hän kertoo omasta linjasta ja minä vien tätä linjaa eteenpäin keskustajoukkueelle, Kulmuni vastaa.

Kun keskustan tilaa on nyt kuvattu omasta puolueesta varsin suorasukaisesti, voi kysyä, onko julkinen kriisiviestintä oikea tapa hoitaa medianäkyvyyttä.

– Ei tämä pelkällä taivastelulla tokene vaan toiminnalla ja sitä toimintaa minä puoluejohtajana vien eteenpäin, Kulmuni itse sanoo.

Saarikko:”Pitää tunnustaa tosiasiat ja käsitellä ristiriidat.”

Puhuttaessa elitistymisestä Annika Saarikon kanssa hän sanoo, kuten Ylen eilisessä A-studiossa, kuuluvansa yhteiskunnan hyväosaisiin.

– Niin kuin kaikki tähän kokoukseen osallistuvat taitavat tänään kuulua, hän kommentoi keskustan työvaliokunnan ja ministeriryhmän kokouksessa.

– On iso riski, että yhteiskunnan hyväosaiset menettävät otteen siitä, millaista on elämä, jos vaikka loppukuusta on aina rahat loppu ja toimeentulo on hankalaa. Siinä mielessä on selvää, että Suomessa on ihmisiä, jotka ovat taloudellisesti hyväosaisempia ja huono-osaisempia. Se asetelma on totta.

Saarikon mukaan keskusta on aina edustanut politiikkaa, jossa ihmisten omasta elämäntilanteestaan riippumatta pitää saada kohtuullinen perusturva.

– Siksi olemme ajaneet Suomeen vaikkapa aikanaan takuueläkkeen. Sitten mitä tulee siihen, onko puolueessa ikään kuin eliittiä, niin totta kai kaikki me, jotka olemme olleet puolueessa pitkään vastuutehtävissä, olemme varmasti puolueen johtohenkilöitä, joita joku voi halutessaan eliitiksi kutsua. Siihen taitaa kuulua ainakin allekirjoittanut ja Katri Kulmuni pitkäaikaisina puolueen johdon jäseninä molemmat, Saarikko sanoo.

Kun Saarikolta kysyy, miksi Kulmuni puhui elitistymisestä ja yllättikö se hänet, Saarikko sanoo Kulmunin olevan oikeilla jäljillä tämän todetessa, että pitää olla ymmärrystä yhteiskunnan vähäosaisia kohtaan.

– Ehkä itse muotoilen sen vielä niin – kun nyt on seurannut sivummalta – niin politiikassa usein kuunnellaan niitä, jotka huutavat lujimmin. Mutta yleensä ne, joilla on asiat kaikkein huonommin eivät enää jaksa pitää meteliä itsestään. Paras puolue on se, joka kuulee nämäkin äänet, Saarikko jatkaa.

Vaikutelmaan, jonka mukaan keskustalla olisi nyt käynnissä jonkinlainen kriisipuheen sävyttämä rypemiskampanja, Saarikko toteaa, ettei ainakaan itse halua olla osana sitä.

– Pitää tunnustaa tosiasiat ja käsitellä ristiriidat, jotka liittyvät edelliseen hallituskauteen tai tämän hallituksen pohjaan mukaan menemiseen. Mutta kyllä suomalaiset odottavat meiltä vastauksia tulevaisuuden isoihin kysymyksiin, Saarikko toteaa.

Vanhanen: ”Keskustan pitää löytää tarinansa uudelleen.”

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen sanoo huomanneensa uutisista puolueessaan käydyn elitismikeskustelua. Hän ei tällaista kehitystä allekirjoita.

– Kyllä me olemme kansanliike, jolla on valtavan iso jäsenistö ankkuroitu ympäri Suomea tavallisten ihmisten keskuuteen.

Itsekriittisten kommenttien Vanhanen arvioi olevan reagointia siihen, että kannatus on historiallisen alhaalla.

– Siihen haetaan syitä ja uutta vauhtia uudelle nousulle. Keskustan pitää löytää tarinansa uudelleen.

Vanhasen mielestä puolueen ongelma on se, että osa sen sisällä olevista kriitikoista pitää yhteistyötä vasemmiston kanssa vääränä. He suuntautuisivat mielellään yhteistyöhön oikeiston suuntaan.

– Osa taas arvostelee keskustan sisällä keskustaa siitä, mitä tehtiin edellisellä vaalikaudella.

Kyseessä on Vanhasen mukaan aito ongelma.

– Tähän asti me olemme historiallisesti kyenneet yhdistämään sosiaalisen vastuuntunnon, ahkeruuden ja yrittäjyyden yhdeksi tarinaksi. Tällä hetkellä tässä identiteettipolitiikassa, jossa jokaisen pitää lokeroitua tarkkarajaisemmin, näemmä on vaikea yhdistää tällaisia kokonaisuuksia. Tämä on osa sitä dilemmaa, joka meillä on, Vanhanen summaa.

Pirkkalainen: ”Eihän siitä pääse pakoon.”

Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen (kesk.) pohtii elitistymis-keskustelua huomauttaen, että 2000-luvulla pisimpään vallassa on ollut nimenomaan keskustalaisia pääministereitä.

– On ikään kuin annettu vallankäytölle pisimpään kaikista puolueista kasvot. Kyllä minä luulen, että sillä varmasti vaikutuksia on siihen mielikuvaan, joka ihmisillä on siitä, miten hyvin ikään kuin ollaan ihmisten arjen pulssilla.

Pirkkalaisen mukaan voikin rohkean retorisesti ilmaista, että joku voi kokea puolueen elitistyneen.

– Mutta en minä itse kuitenkaan ihan niin vahvasti sitä näe. Kyllä meillä edelleen kuitenkin laajin kenttäjoukko kaikista puolueista on, eniten kunnanvaltuutettuja. Kyllä se vahva kosketus meillä ihmisten arkeen on.

Sitäkään Pirkkalainen ei allekirjoita, että miljonäärinäkin tunnettu entinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) olisi luonut elitististä kuvaa.

– Minä ainakin itse ajattelen niin, että se johtuu pitkästä (keskustan) vallankahvassa olon kaudesta, jos jostakin. Ei se varmaan suurin mielikuva meistä kuitenkaan myöskään ole.

Vahvana näkyvästä itsekritiikistä Pirkkalainen toteaa, että on peräänkuulutettukin sitä, että käydään avointa keskustelua puolueen tilasta.

– Ilman muuta on selvää, että silloin kun kannatuslukema on tällä tasolla, varmasti monet miettivät ikään kuin kriisitilanteen syitä, Pirkkalainen sanoo.

– Eihän siitä pääse pakoon, että kyllähän keskusta kriisissä on, hän jatkaa.

Hän kuitenkin odottaa, että puhe etenee pikku hiljaa puolueen tulevaisuuden askeliin.

– Mitkä ovat ne politiikan avaukset, keskeiset teemat, myöskin linjaerot muihin puolueisiin. Ei pelkästään puoluejohtajaehdokkaiden kesken vaan mitkä ovat ne erot, jotka piirtävät rajat muihin puolueisiin.

Pirkkalainen ei pelkää keskustan juuttuvan sisäiseen rypemiseen.

– Siitä pitää ainakin määrätietoisesti pyrkiä eroon. Pitää pystyä löytämään se tie ulos.

Keskustan puheenjohtajavaalissa on tähän asti neljä ehdokasta.

– Sitä myöten varmasti ihmiset enemmän keskustelevat linjoista. Toivottavasti siihen suuntaan meneekin.

Pirkkalainen toteaa myös, että keskustassa on totuttu siihen, että käydään räväköitäkin henkilövaaleja ja -kamppailuja.

– Sitten me olemme kyllä puolueista, sanoisin että ykköskaartia siinä, että pystymme kyllä kokoamaan joukot yhtenäiseksi sitten vaikeittenkin kysymysten jälkeen. En osaa arvioida, minkälainen kampanja tästä tulee. Nähdäkseni ehdokkaat ovat kyllä itse sitoutuneet puoluetta myönteisesti rakentavaan kampanjaan.

Leppä: ”On ollut tohtoreiden taistoa.”

Maatalousministeri Jari Leppä (kesk.) ei usko puolueensa jakaantuvan puheenjohtajataiston seurauksena.

– Ei jakaudu.

– On ollut tohtoreiden taistoa, on ollut k-linjaa ja v-linjaa ja vaikka mitä linjoja tässä vuosikymmenien aikana. Käydään rapsakkaa keskustelua ja sitten lähdetään menemään yhteistuumin eteenpäin.

Hän ei myöskään näe keskustan elitistyneen.

– Keskustelua käydään joka suunnasta. Jos joku on jalat maassa oleva puolue, niin se on tämä.

Leppä ei aio kertoa, ketä kannattaa puheenjohtajakisassa.

– Keskustelua pitää käydä. Minusta siinä ei ole mitään pahaa. Hyvä, että esitetään erilaisia näkökulmia. Minusta se on tervettä.

– Pitää rohjeta sanoa, miltä tuntuu itsestä. En minä kavahda sitä asiaa laisinkaan. Se tietysti tuntuu tosi pahalta, että meidän kannatus on näin alhaisella tasolla. Olen sitä mieltä, että tämä maa tarvitsee keskustaa ja keskustan periaatteita siitä, mitä olemme iän kaiken tehneet ja edustaneet. Uskon, että kyllä tästä noustaan, mutta se on nyt pitänyt käydä pohjamutien kautta. Mutta kyllä se tästä lähtee.

Leppä vakuuttaa puolueensa pysyvän hallituksessa.

– Totta kai me olemme hallituksessa. Me noudatamme hallitusohjelmaa ja meillä on hyvä hallitusohjelma.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Lisää aiheesta

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Johannes Ijäs

Politiikka
22.9.2020
Ministeri Kiuru sanoo suoraan Demokraatille: ”Kyllä tämä tilanne on erittäin huolestuttava”
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE