Turva – Hymy

”Onko keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja poistettu salista?”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Pääministeri Juha Sipilä ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (oik) ministeriaitiossa eduskunnan täysistunnossa Helsingissä keskiviikkona. Eduskunnassa käytiin budjetin palautekeskustelua.

Minua kiinnostaisi tietää, puhuuko keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja ihan vain lämpimikseen? Vai onko hänet poistettu salista sen takia, että hän on puhunut sellaisia, mitä tässä salissa ei pitäisi sanoa, kansanedustaja Pia Viitanen (sd.) kysyi eduskunnassa.

– Ongelmat myönnetään, mutta siitä ei saa tässä salissa puhua, koska silloin joutuisi tekemään jotain, Viitanen vielä jatkoi.

Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin keskiviikkona vuoden 2018 tulo- ja menoarvioita valtiovarainvaliokunnan julkaistua siihen eilen mietintönsä.

Budjettikeskustelussa päädyttiin tutuille urille opposition syyttäessä hallituksen talouspolitiikkaa eriarvoistavaksi. Hallitus puolestaan perusteli linjauksiaan Suomen taloutta tasapainottavina ja talouskasvua kiihdyttävinä.

Uutena sävynä keskusteluun kuitenkin nostettiin eduskunnan suurimman puolueen keskustan rooli, tai tarkemmin ottaen sen puuttuminen. Viime viikonloppuna keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen oli allekirjoittamassa tiedotetta, jossa muun muassa oltiin huolissaan siitä, että ”eriarvoistumiskehitys on pysäytettävä”.

– Tärkeimpiä tehtäviä tästä eteenpäin on huolehtia, että kaikki suomalaiset pidetään mukana. Kasvu kuuluu kaikille, tiedotteessa todettiin.

Voisitteko antaa hieman arvoa Suomen pieniosaisille?

Sanoma kuulostaa varsin suoraan opposition suusta tulleelta. Tämä oli huomattu myös SDP:n ja vasemmistoliiton piirissä, ja asia nousikin budjettikeskustelun aikana pinnalle useaan otteeseen.

– Ministeri Orpo, otatteko ensi kerralla keskustan mukaan tekemään päätöksiä budjettiriiheen tai kehysriiheen. Voitteko ottaa keskustan Kaikkosen näkemyksen mukaan ja voisitteko antaa hieman arvoa Suomen pieniosaisille ja perua nämä leikkaukset, Pia Viitanen kysyi valtiovarainministeriltä viitaten sosiaalietuuksia rokottaviin indeksileikkauksiin.

Kaikkonen itse saapui saliin myöhemmin. Hän aloitti puheenvuoronsa toteamalla, että harvoin näin innokkaasti hänen puhettaan odotetaan. Hän jatkoi muistuttamalla, että Suomen taloudellinen tilanne on nyt aikalailla parempi kuin pari vuotta sitten, jolloin salin ”huutajat” olivat vallassa.

– Talous kasvaa, vienti vetää ja työllisyys paranee, Kaikkonen lausui.

– Mutta on totta, että Suomessa kaikilla ei mene hyvin. Ja kyllä, itselläni ja monella muulla keskustalaisella on huoli tästä asiasta.

Hän totesikin toivovansa kyllä, että hallitus vielä tälle hallituskaudelle saa lisäresursseja aikaiseksi ja varmaan jää tekemistä vielä seuraaville hallituskausille.

Kaikkonen vielä lopetti puheenvuoronsa toteamalla, kuinka onneksi melkein kaikki salissa olevat ymmärtävät, että kun talous velkaantuu niin liikkumavaraa ei paljoa ole.

– Onneksi sitä nyt syntyy, kun talous kasvaa.

Tässä on tämä poliittinen ero, joka johtaa myöskin kasvavaan eriarvoistumiseen.

Salissa käydyssä keskustelussa kiisteltiin myös jälleen suomalaisten taloudellisesta eriarvoistumisesta. Aihetta nostettiin oppositiosta keskusteluun toistuvalla syötöllä.

Hallitus puolestaan painotti useassa puheenvuorossa eriarvoistumisen olevan suhteellisen pientä ja Suomen olevan yhä yksi maailman tasa-arvoisimmista maista. Oppositiossa tätä selitystä ei nielty.

Kansanedustaja Jukka Gustafsson (sd.) sanoikin olevan tärkeää verrata edellisen kokoomuksen ja vasemmiston hallituksen sekä nykyisen ”oikeistohallituksen” politiikkaa. Esityksensä hän perusti Nordean ekonomistin Olli Kärkkäisen laskelmiin.

– Laskelmat osoittavat, että vuonna 2011–2015 kaikkein pienituloisimpien ostovoima kasvoi 5 prosenttia ja kaikkein rikkaimpien supistui 2–3 prosenttia. Nyt tilanne on aivan käänteinen. Rikkaat rikastuvat vajaalla prosentilla ja köyhät köyhtyvät puolellatoista prosentilla.

– Tässä on tämä poliittinen ero, joka johtaa myöskin kasvavaan eriarvoistumiseen, hän linjasi opposition edustajien antamien myötämielisten huutojen saattelemana.

Opposition sanoma olikin syksyllä jo useaan otteeseen kuultu vaatimus: Nyt kun talous kasvaa, täytyy tämän näkyä tasapuolisesti kaikkien kukkarossa. Indeksijäädytysten ja lomarahaleikkausten perumista esitettiinkin useammin kuin kerran.

Oppositiossa tunnuttiinkin kaipaavan saliin alkiolaista keskustaa, joka ajaisi pienituloisimpia suosivampaa politiikkaa.

– Kiitos vasemmiston ja alkiolaisen keskustan, Suomea voidaan edelleen pitää pienten tuloerojen maana, esimerkiksi Gustafsson tokaisi keskustelun aikana.

– Toivottavasti myös tulevaisuudessa.

Antti Kaikkonen vakuutteli Demokraatille istunnon jälkeen, että kyllä se alkiolainen köyhän asia mielessä on.

– Nyt kun talous kasvaa ja työllisyys paranee, pikkuhiljaa voi alkaa keskustelemaan myös joistakin parannuksista eikä pelkästään säästöistä, Kaikkonen totesi Demokraatille.

– Tietysti tämä on ollut haastava hallituskausi ja olemme joutuneet tekemään kipeitä ja kirpaisevia säästöjä. Se on ollut epämiellyttävää puuhaa keskustalaisille. Valtion velkaantumistahti on ollut niin hurjaa, että niitäkin piti tehdä, Kaikkonen perusteli puolueensa toimintaa.

Työllisyyden paraneminen ei auta suoraan lasten ja vanhusten asemaan.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo puolestaan korosti keskustelussa, että vaikka Suomi ensi vuodenkin budjetissa yhä velkaantuu, on velkaantuminen nyt vihdoin päättymässä.

– Työllisyys paranee ja 72 prosentin työllisyys ei ole mikään mahdoton tavoite. Me iloitsemme jokaisesta työllistyneestä ihmisestä.

– Tätä täytyy kuitenkin jatkaa, meidän tulee päästä 75 prosentin työllisyysasteeseen, että voimme turvata tämän päivän hyvinvointivaltion, Orpo jatkoi.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) jatkoi Orpon teesejä toteamalla hallituksen tehtävän ytimessä olevan työllisyysasteen nostamisen, työttömyyden vähentämisen ja tätä kautta eriarvoistumisen pienentämisen.

– Ja tätä kautta myös hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen.

Oppositiosta puolestaan korostettiin, että työllisyyden paraneminen ei auta suoraan lasten ja vanhusten asemaan, he kun eivät töitä tee.

Lisäksi kansanedustaja Krista Kiurun (sd.) esitti toistuvasti huolensa rakenteellisesta alijäämästä, ja kuinka se ei näytä paranevan työllisyyden kasvusta huolimatta. Orpo totesi yhä luottavansa työllisyyden pelastavaan voimaan ja rakenteellisen alijäämän poistuvan automaattisesti taustalla, kun työttömyys paranee.

On sillä pokkaa.

Lisäksi Orpo perusteli lauantaina Ylen Ykkösaamussa esittämäänsä varhaiskasvatuksen maksuttomuutta viisivuotiaista ylöspäin toteamalla, että kyse on ennen kaikkea ensi vaalikauden asioista.

– Meidän kannattaa panostaa pieniin lapsiin ja varhaisiin vuosiin. Se on myöskin erinomainen tapa poistaa eriarvoisuutta. Maksuttomuuden kautta saadaan ne lapset, jotka kaikista eniten tarvitsevat varhaiskasvatusta, varhaiskasvatuksen pariin. Katsokaa vaikka mitä kaikkea olemme tällä vaalikaudella varhaiskasvatukselle tehneet, Orpo vielä lopetti.

Vasemmiston puheenjohtaja Li Andersson ei valtiovarainministerin sanoja purematta niellyt. ”On sillä pokkaa”, hän tokaisikin jo heti Orpon puheen päälle.

– Voi sitä hurskastelun määrää, kun valtiovarainministeri tässä puhuu varhaiskasvatuksen merkityksestä samalla, kun tämä hallitus on ajanut subjektiivista päivähoito-oikeutta ja kasvattanut varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja, Andersson luetteli saatuaan puheenvuoron.

– Kukaan oppositio ei ole kyseenalaistanut sitä, että niin työllisyys kuin talous kasvaa. Sen sijasta olemme kyseenalaistaneet sen, että tällaisessa tilanteessa hallitus edelleen jatkaa pienituloisiin kohdistuvia leikkauksia ja päättää käyttää varoja kaikkien hyvätuloisimpien suomalaisten tulojen kasvattamiseksi, Andersson listasi vielä keskustelun ydinkysymykseksi.

Niinistö KSML:ssä: Jalkaväkimiinojen valmistus voitaisiin aloittaa nopeasti

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Kiellettyjen jalkaväkimiinojen valmistus voitaisiin käynnistää Suomessa nopeasti sellaisessa kriisitilanteessa, jossa konfliktimaat luopuvat laajemminkin noudattamasta kansainvälisiä sopimuksia.

Näin sanoo puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) sanomalehti Keskisuomalaisen haastattelussa.

– Teoriassa olisi mahdollista suht helposti käynnistää kiellettyjen sakara- ja putkimiinojen tyyppisten aseiden tuotanto. Kyse ei nimittäin ole mistään rakettitieteestä, Niinistö kommentoi lehdelle.

Ministeri Niinistön mukaan ei olisi yllättävää, että kriisissä, jossa kansainväliset sopimukset on heitetty ”romukoppaan”, Suomea puolustettaisiin kaikin mahdollisin keinoin.

Myös presidentti Sauli Niinistö väläytti maanantaina Ylen vaalitentissä jalkaväkimiinojen mahdollista paluuta tilanteessa, jossa kansainvälisiä sopimuksia rikotaan yleisesti.

Suomi on tuhonnut Ottawan sopimuksella kielletyt jalkaväkimiinat. Aivan kaikkia jalkaväkimiinoja ei kuitenkaan tuhottu, koska niitä tarvitaan edelleen esimerkiksi varusmiesten koulutuksessa.

Tutkimus: Isyysvapaalle jäävälle palkataan harvoin sijaista

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Perhevapaalle jäävälle isälle palkataan harvoin sijainen töihin, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta. Isien työt hoidetaan yleisimmin jakamalla tehtävät muille.

Erityisesti ylemmät toimihenkilöt hoitavat usein itse työtehtävänsä joko ennen vapaata, vapaan jälkeen tai jopa sen aikana.

Erikoistutkija Johanna Närvin mukaan työpaikoilla suhtaudutaan isien lyhyisiin perhevapaisiin hyvinkin myönteisesti. Moni isä kuitenkin kokee, että pidemmälle vapaalle jääminen olisi hankalaa.

Hallitus valmistelee parhaillaan perhevapaauudistusta. Närvin suositus on, että keskeistä olisi pidentää isyysvapaata.

Mekaanisen metsäteollisuuden riitaa ratkotaan taas tänään

Kuva: LEHTIKUVA / Kimmo Rauatmaa

Valtakunnansovittelija Minna Helle jatkaa tänään mekaanisen metsäteollisuuden työriidan sovittelua. Helle on kutsunut osapuolet koolle aamupäivällä.

Kiistaa soviteltiin viimeksi keskiviikkona. Eripuraa on sekä palkkaratkaisusta että useista tekstikysymyksistä.

Työntekijöitä edustava Teollisuusliitto uhkaa aloittaa viikon mittaisen lakon maanantaina, ellei sopua synny sitä ennen. Lakon piirissä olisi muun muassa sahoja ja vaneritehtaita.

Valtakunnansovittelijalla on meneillään myös rahoitusalan työriidan sovittelu, jota on määrä jatkaa sunnuntaina.

Tätä vauhtia toiselle kierrokselle? – HS: Niinistön suosio on hiipunut

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli

Istuvan presidentin, valitsijayhdistyksen presidenttiehdokkaan Sauli Niinistön kannatus on laskenut, mutta Niinistön etumatka muihin ehdokkaisiin on yhä suuri, ilmenee Helsingin Sanomien teettämästä kyselystä.

Gallupin mukaan 68 prosenttia äänestäjistä valitsisi vaalien ensimmäisellä kierroksella Niinistön. Joulukuussa HS-kyselyssä kantansa kertoneista 75 prosenttia kannatti Niinistöä. Istuvan presidentin kannatus on kyselyn mukaan pudonnut siis seitsemän prosenttiyksikköä.

Toiseksi suosituin ehdokas on vihreiden Pekka Haavisto, jota äänestäisi nyt 11 prosenttia ehdokkaansa kertoneista. Hän on menettänyt prosenttiyksikön verran kannatustaan sitten joulukuun kyselyn.

Kolmanneksi eniten kannatusta saa valitsijayhdistyksen ehdokas Paavo Väyrynen, jonka kannatus on kahdeksan prosenttia. Keskustataustainen Väyrynen on kirinyt kovaa kiinni Haavistoa. Vielä joulukuussa Väyrynen sai HS:n kyselyssä taakseen vain kolmen prosentin kannatuksen.

Muiden ehdokkaiden kannatus ei ole juuri muuttunut joulukuuhun verrattuna. Perussuomalaisten Laura Huhtasaari sai neljän prosentin kannatuksen. Keskustan Matti Vanhanen ja vasemmistoliiton Merja Kyllönen ylsivät kolmen prosentin kannatukseen. SDP:n Tuula Haatainen sai kahden prosentin kannatuksen, ja RKP:n Nils Torvalds jäi yhteen prosenttiin.

Kantar TNS:n toteuttamaan kyselyyn vastasi tuhat ihmistä 8.–17. tammikuuta. Tuloksissa ei ole huomioitu vastaajia, jotka eivät tienneet tai kertoneet ehdokastaan. Virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Torstaina julkaistun Alma Median lehtien kannatuskyselyssä Niinistön kannatuksessa oli näkyvissä HS-kyselyä suurempi lasku, kaikkiaan 12 prosenttiyksikön luisu.

Kantansa kertoneista vastaajista 58 prosenttia sanoi Alman kyselyssä nyt aikovansa äänestää Niinistöä. Joulukuussa Niinistöä kannatti samassa kyselyssä kantansa kertoneista 70 prosenttia, ja kaikista vastaajista 64 prosenttia.

Tuula Haatainen: ”Haluan olla ääni niille ihmisille, joiden ääni ei muuten kuulu”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen piti yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden kysymykset esillä Ylen vaalitentissä torstai-iltana.

Eriarvoistuminen, ilmastonmuutos, koulutus ja osaamisen kestävyysvaje olivat mukana.

– Maailmalla vallitseva eriarvoistumiskehitys, ilmastonmuutos ja naisten ja tyttöjen aseman parantaminen olisivat keskeisessä asemassa työssäni presidenttinä, Haatainen sanoi.

– Haluan olla ääni niille ihmisille, joiden ääni ei muuten kuulu. Puhun asioista, jotka olisivat jääneet katveeseen, jos en olisi ehdokkaana, hän totesi.

Muita poimintoja Tuula Haataiselta:

– Aikamme suurin turvallisuusuhka on ilmastonmuutos.

– Turvallisuutemme kulmakivi on konfliktien ennaltaehkäisy vuoropuhelun avulla, sillä sitä on diplomatia.

– Meidän ei pidä irrottautua kansainvälisistä sopimuksista eikä haikailla menneisyydyen asejärjestelmien perään. Meidän on uskallettava ajaa uusia rajoitteita ydinaseille.

– Terrorismin ja ääriliikkeiden juurisyyt ovat yhteiskuntien epätasa-arvossa ja kansalaisten osattomuudessa. Näitä ongelmia ei ratkaista aseilla.

Suomen kovenevassa ilmapiirissä kiristetään toimeentuloa niiltä, jotka eivät löydä työtä.

– Kun kaikki osallistuvat tasavertaisesti, ja oikeusvaltion periaatteita kunnioitetaan, asiat ovat paremmin Suomessa ja muualla maailmassa, sanoi Haatainen.

– Suomen kovenevassa ilmapiirissä kiristetään toimeentuloa niiltä, jotka eivät löydä työtä. Säästetään osaamisesta ja säästetään koulutuksesta – perustasta, jolle yhteiskuntamme on yhdessä rakennettu.

– Syrjäytyminen ei häviä ojentamalla.

– Meidän pitää asettaa tavoitteet korkealle niin EU:ssa kuin YK:ssakin. Suomella on kykyä toimia kokoaan suurempana vaikuttajana.

– Suomi päättää asioistaan itse. Piste.

– Jokaisella on maanpuolustustahto korvien välissä vain silloin kun on jotain puolustettavaa. Presidentin sanoessa ”kansalaiset, medborgare”, aivan jokaisella kuulijalla pitää olla tunne: minä olen osa tätä kansaa, minua arvostetaan ja minua kuunnellaan.

Jokaisella meistä on ääni, Haatainen muistutti.

– Jokaisen kuuluu sitä käyttää. Meillä on keinot tehdä yhdessä maailmasta parempi paikka. Minulla on sydäntä sanoa. Suomalaiset, teillä on sydäntä valita, hän päätti.

Linkki Tuula Haataisen seitsemän minuutin mittaiseen puheeseen Ylen sivulla.