Moni murto- tai varkausyritys on jäänyt valvontajärjestelmän takia kesken, eli järjestelmät todella auttavat poliisin työtä.

Näkyvä varoitus valvonnasta voi saada aikaan myös sen, että talo tai asunto ei valikoidu rikollisten kohteeksi lainkaan, kertoo poliisitarkastaja Jyrki Aho Poliisihallituksesta.

– Rikollinen ei tieten tahtoen altista itseään kiinnijäämisen riskille – ellei hän ole päihteistä sekaisin, Aho toteaa.

Suomalaiset valvovat kotejaan joko itse esimerkiksi kameroilla tai ostavat valvontajärjestelmän palveluna joltakin turvallisuusalan yritykseltä. Ahon mukaan valvonta- ja hälytysjärjestelmien suosiota selittää se, että niiden markkinointi on lisääntynyt.

Tämä on johtanut siihen, että yhä useamman suomalaisen tuttavapiirissä tai naapurustossa on alkanut näkyä kyseistä teknologiaa

– Tästä taas herää helposti ajatus, että pitäisiköhän itsekin hankkia sellainen. Ketjureaktio on valmis. Sen sijaan pelko on harvoin ostoperusteena.

Vaikka valvontajärjestelmät yleistyvät, Ahon mukaan moni suomalainen unohtaa jopa ne tärkeimmät ja itsestään selvimmät keinot, joilla kotiaan voi suojella.

– Tuuletusikkunan raon ei tarvitse olla suuri, kun joku on siitä jo mennyt. Jos ovi on kiinni, mutta ei lukossa, aina on joku, joka sitä kahvaakin kokeilee. Ovissa tulisi olla kunnon murtosuojat, ettei murtaminen olisi helppoa saati mahdollista, Aho huomauttaa.

Turvallisuuspalvelualalla toimivan Verisuren toimitusjohtajan Alexander Gräsbeckin mukaan jopa noin kymmenessä prosentissa suomalaiskodeista on hälytysjärjestelmä. Noin viidessä prosentissa kodeista hälytysjärjestelmä on liitetty hälytyskeskuksen ympärivuorokautiseen valvontaan.

Gräsbeck sanoo, että yhä useampi suomalainen haluaa turvata kotinsa kokonaisvaltaisesti eli murtojen lisäksi tulipalojen, vesivahinkojen ja muidenkin hätätilanteiden varalta. Securitaksen palvelujohtaja Pekka Topp vahvistaa saman.

– Tämä on hyvä asia, sillä rahallisesti suurimmat vahingot syntyvät nimenomaan tulipalojen ja vesivuotojen seurauksena, Topp sanoo.

Gräsbeckin mukaan valvontajärjestelmien suosion taustalta löytyy useita syitä. Ne eivät ole enää vain varakkaiden oikeus, vaan ne ovat hintansa puolesta kaikkien saatavilla. Ihmiset haluavat varautua ikävien tilanteiden varalle ja helpottaa arkeaan älyratkaisuilla. Kodin suojaamisesta on tullut normaali osa kodin varustusta.

Toppin mukaan kameravalvontajärjestelmät ovat hieman murtohälytysjärjestelmiä harvinaisempia ja kameravalvonnan käytössä kyseessä on useammin erityisen arvokas tai paljon tyhjillään oleva kohde.

Itse asennettujen ja vahdittujen kameravalvontajärjestelmien määrästä yrityksillä ei ole tietoa, mutta poliisitarkastaja Aho vahvistaa poliisin törmäävän myös niihin säännöllisesti.

120 neliön omakotitalon tai rivitalohuoneiston hälytysjärjestelmän hinta on asennettuna noin 1 500–2 000 euroa. Tähän päälle tulevat valvontamaksut, jotka vaihtelevat eri yritysten välillä, sekä kustannukset tiedonsiirrosta. Myös hälytysajoista saatetaan veloittaa erikseen. Hinnat liikkuvat muutamista kympeistä yli sataan euroon käyntiä kohti, Topp kertoo.

– Jotta kokonaisuudesta ei tule asiakkaalle liian monimutkainen, vartiointiliikkeet myyvät kokonaispalvelua tietyllä kuukausihinnalla, joka sisältää kaikki edellä mainitut elementit. Kuukausihinnan päälle tulee yleensä keskimäärin muutaman sadan euron aloitusmaksu, ja tämän jälkeen hinta on noin 25–100 euroa kuukaudessa.

Itse asennettu järjestelmä, jota asukas voi valvoa esimerkiksi omalla kännykällään, voi olla hintahaarukaltaan mitä tahansa muutamista kympeistä tuhansiin euroihin.

Toppin mukaan tyypillisin valvontajärjestelmällä turvattu koti on omakotitalo, mutta moni haluaa järjestelmän myös rivitalohuoneistoon.