Hän kertoi epäilevänsä, etteivät pienimmät maakunnat kykene hoitamaan tehtäviään ilman yhteistyötä, joten maakuntien määrä vähenee joko kriisimenettelyn kautta tai heikoimpien hakeutuessa yhteistyöhön vapaaehtoisesti.

– 12 tai jopa viisi olisi ollut parempi vaihtoehto esimerkiksi pelastustoimen kannalta. Mutta jos maakuntien määrä olisi tässä rakentamisvaiheessa ollut pienempi, huuto olisi ollut vielä hirveämpi, Nerg sanoi yllättäen.

Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila ei lähde kommentoimaan Nergin ulostuloa.

Vuoden 2016 virkamiesvalmistelussa, jossa Varhilakin oli, liputettiin 12:ta.

– Se oli Rehulan aikaan vielä silloin. Kun tuli päätös kahdeksastatoista niin en minä sitä sen enempää polemisoinut. Se on poliittinen päätös ja virkamies alkaa tehdä töitä sen pohjalta.

Juha Rehula (kesk.) edelsi tällä vaalikaudella Annika Saarikkoa (kesk.) perhe- ja peruspalveluministerinä hallituksen sopiman mukaisesti.

Kumpi on järkevämpi, 12 jota silloin tuitte, vai 18?

– Henkilökohtaisia mielipiteitä voi olla, mutta ne eivät kuulu virkamiehen esittää tässä kohtaa.

Varhila sanoo, että on vaikea sanoa, pieneneekö 18 maakunnan määrä tulevaisuudessa. Hän arvelee, että maakuntien rahoituslakiin hallituksen vastineessa kesäkuussa tulleet muutokset saattavat helpottaa maakuntien asemaa.

Kriisimaakuntamenettelyyn ei jouduttaisi niin nopeasti, koska valtion rahoitusta maakunnille olisi korotettava, jos muutoin valtion rahoituksen taso todettaisiin useissa maakunnissa riittämättömäksi turvaamaan tarpeelliset sosiaali- ja terveyspalvelut.

Helpottaako muutos kuitenkaan tarpeeksi?

– Se on hyvä kysymys, mutta ilman sitä me olisimme varmaan nopeasti siinä tilanteessa, että maakuntien kriisimenettely olisi akuuttina.

Uskotte siis, että se kriisimenettelyitä tulee?

– Jollakin tavalla varmasti tulee joidenkin kohdalla.

Kuinka nopeasti se tapahtuu?

– Nyt on tietysti vaikea tässä kohtaa sanoa sitä, kun tähän tuli tämä vuoden viive (hallitus ilmoitti kesällä jälleen sote-aikataulujen myöhästymisestä), että mikä se maakuntien taloustilanne on. Nyt nämä ensimmäiset simulointineuvottelut, jotka käytiin, osoittavat, että siellä on joilakin maakunnilla aikamoisia haasteita. Jos otamme esimerkiksi Lapin, jonka sopeuttamistarve on 160 miljoonaa euroa, ne ovat niin isoja haasteita, että kyllä siellä saadaan kuperkeikkoja tehdä, jotta siitä selvitään.

Varhilan mukaan on myös vaikeaa ennusta, helpottaako vai vaikeuttaako sote- ja maakuntauudistuksen myöhästyminen maakuntien taloudellista tilannetta.

– Maakuntakohtaisesti on vielä eri tekijöitä.

Kysymystä siitä, onko maakuntien määrä Suomessa 10 vuoden päästä lähempänä 12:ta vai 18:ta, Varhila sanoo niin ikään pitävänsä vaikeana.

Se riippuu hänen mukaansa maakuntien yhteistyöstä yhteistoiminta-alueilla. Kyse on siitä, kuinka työnjako onnistuu ja kustannukset saadaan haltuun niin, että palvelut tulevat turvattua.

– Eli jo sieltä löytyy yhteistyökyvykkyyttä, silloin voi olla, että meillä on hyvinkin lähellä 18:ta tai 18 määrä. Mutta mikäli alueilla ei pystytä tätä tekemään, niin silloin vaarana on, että sieltä lähtee kriisimaakuntamenettelyitä liikkeelle.

Onko 18 kiveen kirjoitettu? Onko mahdolista, että hallitus avaisi asian?

– Se on niin poliittinen päätös, että en usko, että sitä avataan …Vaalikausi on tällä hetkellä niin lopuillaan, että en näe olevan poliittista realismia nostaa näin isoa kysymystä enää poliittiseen keskusteluun.

Pari vuotta takaperin 12 maakuntaa arvioitiin tulevan pitkällä aikavälillä huomattavasti edullisemmaksi ratkaisuksi kuin 18. Miksi siis perustaa niin monta maakuntaa? Varhila puolustaa asiaa sillä, että maakuntia käynnistettäessä saadaan joka tapauksessa sote-palveuita isoimmille järjestämisvastuille, kun tällä hetkellä sotea vaivaa hänen mukaansa tehottomuus ja laadukkuuden puute.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko kommentoi Päivi Nergin heinäkuista ulostuloa todeten, että laki antaa mahdollisuuden maakuntien yhdistämiselle, mikäli maakunta ei selviä tehtävistään.

– Se on tietenkin osa oikeusturvaa kansalaisille ja perustuslain mukaista yhdenvertaisuutta. Jos maakunta ei ole kykenevä huolehtimaan tehtävistään, niin sitten ryhdytään menettelyihin.

– Tämän hallituksen esitys pitää sisällään 18 maakuntaa. Ymmärtääkseni Nerg on kommentoinut enemmänkin sitä prosessia, johon tietyt maakunnat voivat asioiden huonolla hoidolla päätyä.

Saarikko kuitenkin sanoo, ettei hänen käsityksensä mukaan ole automaattisesti selvää, että pienimmät maakunnat olisivat heikoimpia.

– Niissä oikeastaan kaikissa valmistelu on edennyt erittäin rivakasti ja hyvin ja ollaan pitkällä yhteistyöajattelussa laajemmin.

Saarikko sanoo, että ajatus siitä, että maakunnat vain loppusivat on harhaanjohtava. Tätä ennen olisi monenlaisia toimia, joilla tilannetta yritettäisiin korjata.

– Laki pitää sisällään jatkuvan vuorovaikutusvelvoitteen. Ministeriön ohjauksen pitää kirittää palveluiden järjestämistä niin, että rahat saadaan riittämään.

Kysymyksen heikkojen maakuntien perustamisen rahallisista uhista veronmaksajalle Saarikko kuittaa sanomalla, että isoin menetys veronmaksajille on, jos yhtään maakuntaa ei ehditä perustaa.

Saarikon mukan hallitus on nyt esityksensä antanut.

– Se pitää sisällään 18 maakuntaa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on koolla ensi kertaa kesän jälkeen eduskunnassa huomenna maanantaina. Tällöin odotetaan tietoa muun muassa valiokunnan työskentelyaikatauluista.