Hän ilmoitti monista toimista, joilla pyritään nopeuttamaan koronarokotusten kolmansien annoksien antamista. Muun muassa eläkkeellä olevia terveydenhuoltoalan ihmisiä kutsutaan talkoisiin ja jopa Puolustusvoimista halutaan haalia rokottajia.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koronatilannekatsauksessa tänään STM:n ja THL:n edustajat saivat tvastattavakseen mediakysymyksen, onko rokotuksilla kiire.

– Kiireessä on monta kokonaisuutta. Tietenkin se, joka on näissä tilaisuuksissa useasti tullut esiin ja jota korostetaan joka käänteessä, on se, että ylipäätään rokotukset ovat se keino, jolla meillä sairaalahoidon kuormitusta lasketaan parhaiten, THL:n ylilääkäri Otto Helve aloitti vastauksensa.

Lisäksi Helven mukaan tarvitaan tietoa siitä, mikä on omikronvariantin rooli epidemiassa ja rokotusten vaikutus siihen.

Johtava asiantuntija Mia Kontio THL:stä vastasi myös kysymykseen.

– Se oikeastaan, millä tässä sairaalahoidollisesti on kiire, on 60+-vuotiailla ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvilla. Meillä on kohta heitä lähes miljoona, joilla on yli 5 kuukautta toisesta annoksesta. Heille tässä ensisijaisesti pitäisi kolmas annos saada, Kontio sanoi.

– Mutta myöskin nuoremmissa ja kaikissa ikäryhmissä olisi todella tärkeää, että niitä ensimmäisiäkin annoksia nyt viimeistään haettaisiin. Ensimmäisen annoksen teho tulee täytenä vasta noin kolmen viikon kuluttua. Siinä mielessä nyt olisi viime hetket hakea sitä, ennen kuin omikron valtaa tilaa.

– Mutta terveiden alle 60-vuotiaiden osalta tällä hetkellä ei ole viitteitä siitä, että vakavan taudin uhka olisi heillä kasvanut. Siinä mielessä vanhemmille ikäryhmille olisi ensisijaisen tärkeätä saada lisävahvistusta, Kontio jatkoi.

Suomessa pystyttäisiin antamaan julkisen ja yksityisen yhteistyöllä 600 000 koronapiikkiä viikossa

Osastopäällikkö Taneli Puumalainen STM:stä sanoi, että valtioneuvoston hyväksymän päivitetyn rokotusstrategian mukaan tavoitteena on pyrkiä torjumaan Suomessa olevaa vaikeaa deltavirusmuunnoksen aiheuttamaa epidemiaa.

– Rokotuksilla pyritään siihen, että vähennetään tautitapauksia ja suojataan vakavan taudin riskissä olevia. Tällä tavoin pyritään pitämään myös yhteiskuntaa auki. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi me tarvitsemme selvästikin nopeutta kolmansien annoksien antamiseen.

Puumalainen kertoi myös, että kunnilta saatujen tietojen mukaan maksiminopeus olisi noin 500 000 rokoteannoksen pistäminen viikossa. Yksityinen terveydenhuolto on ilmoittanut, että se pystyy pistämään noin 100 000 annosta tähän päälle.

Viime viikolla Suomessa annettiin noin 180 000 annosta kolmosrokotuksia.

– Eli kyllä tässä terveyspalvelujärjestelmällä olisi mahdollisuus antaa rokotteita enemmän, Puumalainen sanoi.

Hän myös viittasi niihin keinoihin, joilla nyt pyritään saamaan rokottajia lisää. Heitä pyritään saamaan niin järjestösektorilta, eläkkeellä olevista kuin Puolustusvoimistakin.

– Eli käytetään hyvin laaja-alaisesti monenlaisia keinoja, jotta saadaan lisää rokottajia ja päästään nopeuttamaan rokotuksia.

Puumalainen muistutti myös, että omikronvariantin kohdalla Euroopan tautivirasto ECDC katsoo, että kolmansien annoksien antaminen on erittäin kiireellistä.