Keskusta sai viimeisestä Ylen gallupista vain 9,0 prosentin kannatuksen, kaikkien aikojen huonoimman tuloksensa.

Moni on taas vaihteeksi pohtinut, onko keskustalle käymässä samoin kuin sen Ruotsissa toimivalle sisarpuolueelle eli siitä olisi tulossa pienehkö tai keskisuuri puolue.

Kari Hokkanen arvioi kuitenkin, että kyseessä on tilapäinen notkahdus eikä kehitys vertaudu skandinaavisiin sisarpuolueisiin, jotka ovat alun perinkin olleet agraarisia puolueita.

Hokkanen korostaa keskustan olleen avara ja esimerkiksi suomalaisuusliikkeen omin puolue.

– Aitosuomalaisuus aikanaan tuli vahvistamaan sitä, mikä toi paljon mukaan jopa sivistyneistöä. Lisäksi tasavaltalaisuus. Tämä erottaa meitä Skandinavian puolueista, Hokkanen pohdiskelee.

Vaikkei tulevissa vaaleissa, Hokkanen uskoo, että keskusta kipuaa vielä suurten puolueiden sarjaan.

– Eihän kukaan uskonut silloin, kun pudottiin 15 prosenttiin, että jo seuraavissa vaaleissa (2015) oltaisiin pitkälle päälle 20 prosentin lukemissa ja pääministeripuolue.

VAATIIKO tämä taas Sipilän kaltaisen messiaan?

– En minä nyt messiaasta puhuisi, mutta uskottava johtava – minä en ota kantaa siis siihen, että pitäisikö puheenjohtaja vaihtaa. Ei se puheenjohtajasta niinkään ole kiinni kuin niistä asioista. Mutta ongelma on se, että meidän on hirveän vaikea saada läpi omaa asiasanomaamme, Hokkanen sanoo.

– Vaikka aina moititaan, että ei pitäisi syyllistää mediaa, mutta kyllä se meidän osalta valitettavasti on myöskin totta. Siis se totuus, mikä on siellä Kehä kolmosen sisäpuolella ei tunne eikä tunnusta keskustaa. Keskusta on suurelle osalle yleisen mielipiteen tekijöitä semmoinen kummallinen, tuntematon joukko, jonka katoamista on sekä toivottu että uskottu jo monta kymmentä vuotta, hän jatkaa.

Kysyttäessä keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon johtamisesta Hokkanen sanoo, että Saarikko on tehnyt parhaansa.

Riittääkö se?

– Se nähdään nyt sitten jo muutaman kuukauden päästä, Hokkanen sanoo eduskuntavaaleihin viitaten.

Toisaalta keskustan puheenjohtaja on vasta hiljattain vaihtunut. Niinpä Hokkanenkin toteaa, ettei puheenjohtajan vaihtaminen välttämättä olisi ratkaisu.

– Katsotaan nyt, miten käy. En minä missään tapauksessa hänen (Saarikon) kontolleen laske näitä gallupeja.

KESKUSTAN varapuheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi on katsonut, ettei ainakaan nykyinen hallituspohja voi jatkaa ensi kaudella.

Hokkanen huomauttaa, että asiat riippuvat vaaleista.

– Huonostihan meille kävi Sipilän jälkeenkin. Silloin meillä oli porvaripohja, jota keskustalainen johti. Ei se ole minusta kiinni välttämättä myöskään kokoonpanosta. Meillä on sekä hyviä että huonoja kokemuksia punamullasta ja samoin porvaripohjasta. En minä pidä tätä pohjaa mahdottomana, mutta kun meillä on niin hirmuisen iso ja vihamielinen mielipide vastassa, joka kuuluttaa, että me olemme vain punavihreiden apupuolue, vaikka olemme saaneet vaikka kuinka paljon omia hyviä asioita läpi. Harmittaa kyllä, kun näkee selvää vääristelevää ilkeyttä.

Tällaista keskustaan kohdistunutta vääristelyä nähtiin Hokkasen mukaan vaikkapa silloin, kun Saarikko ilmoitti joulun alla tulevasta ylimääräisestä lapsilisästä.

– Siitäkin alkoi heti, että “no siellä on niin paljon lestadiolaisia ja niillä on paljon lapsia”. Ikään kuin ei otettaisi keskustaa sellaisena puolueena, jollainen se on, Hokkanen suree.

Hokkanen kuvaa perussuomalaisia aggressiivisimmaksi vääristelijäksi. Hän toteaa puolueen vieneen niin maaseutu- kuin todennäköisesti kaupunkikannatustakin keskustalta.

– Mutta kyllä sitä (vääristelyä) pyrkii tulemaan kaikkialta. Myös vihreät ovat olleet hyvin aggressiivisia. Meitä leimataan luonnon- ja ympäristönsuojelun vihollisiksi, vaikka me emme totisesti ole. Vihreä puoluehan keskustakin on.

– Yleensä sellaiset, jotka leimataan riitelijöiksi ja kampittajiksi, eivät yleensä nauti kansansuosiota, Hokkanen sanoo mutta myöntää myös, että osin syytä on ollut keskustan toiminnassakin.

Hokkanen ei pidä selvänä sitä, että keskustan paikka olisi seuraavalla kaudella oppositiossa.

– Ei kai nyt kukaan lähde vaaleihin sillä mielellä, että pyritään oppositioon.

MIKÄ sitten on tänä päivänä keskustan asia, siis se, mitä puolue ajaa? Hokkanen toteaa, että keskusta on saanut tässä hallituksessa hyvin paljon läpi puolueelle tärkeitä ja omimpia asioita esimerkiksi perhepolitiikassa ja aluepolitiikassa.

Lisäksi Hokkanen muistuttaa, että on otettu pitkä askel kohti itsehallinto- tai maakunta-ajattelua kohti. Tällä hän tarkoittaa sote-uudistusta.

– Ei missään tapauksessa voi sanoa, että me olemme olleet hallituksessa vain myötäilemässä punavihreitä, hän painottaa.

Vaikka Hokkanenkin on kutsunut Marinin (sd.) hallitusta punamultahallitukseksi, sitä se ei hänen mukaansa ole kuitenkaan ollut aivan siinä mielessä kuin historiassa on nähty.

– Tässä ovat painottuneet aika paljon myöskin SDP:n vasemmalla puolella olevat voimat. Ne ovat sitten hiukan hämänneet.

Pohdittaessa keskustan aatepohjaa, Hokkanen toteaa, että puolueeseen kuuluu myös kansallismielisyys. Mitään aggressiivista nationalismia hän ei kuitenkaan tällä tarkoita.

– Kenties, Hokkanen vastaa, kun häneltä kysyy, pitäisikö keskustan mennä enemmän kansallismieliseen suuntaan.

– Varsinkin nyt tässä tilanteessa, kun olemme EU:n jäsen ja sieltä tulee aika paljon sellaista, mikä ei nyt niin kauhean hyvä ole maalle eikä varsinkaan maakuntien Suomelle.

UUDESSA kirjassaan Sisärenkaan ulkokehällä – Seinäjoen satraapin muistoja 2 (Etelä-Pohjanmaan Lehtiseura ja Maahenki Oy 2022) Hokkanen itse tunnustautuu kansalliskonservatiiviksi.

“Kansalliskonservatiivi-sana on 2020-luvun kielenkäytössä samaistunut oikeistopopulismiin ja saanut negatiivisen arvovärityksen. Se on vahinko. Minulle ja kai ikäluokalleni yleensäkin ‘kansallinen’ oli positiivinen käsite, eikä konservatismikaan rumalta kuulosta. Kun muistelen kannanottojani joitakin vuosikymmeniä sitten ja vähän myöhemminkin, kansalliskonservatiivi-käsitteen piiriin ne usein kuuluvat. En ole kokenut niiden olevan ristiriidassa keskustalaisuuden kanssa”, hän kirjoittaa.

“En karsasta haittamaahanmuutto-sanaakaan, koska osa on sellaista”, hän toteaa niin ikään.

Hän palaa kirjassaan historiaan, jossa hän kertoo yrittäneensä saada suomalaisuutta puolueen yhdeksi vaaliohjelman kärkiteemaksi mutta huonolla menestyksellä. Tuolloin hän varoitti, että SMP saisi siitä oljenkorren keskustaa vastaan.

“Niin siinä sitten kävikin, tosin vasta myöhemmin. Väitän, että Suomen Keskusta hukkasi tällä oleellisella alueella etsikkoaikansa, mikä osaltaan näkyi perussuomalaisten jytkyinä 2010-luvulla”, Hokkanen summaa.

DEMOKRAATILLE Hokkanen sanoo, että keskusta on sittemmin myös muuttanut maahanmuuttopolitiikkaa hänen mielestään “terveempään suuntaan”.

– Vuoden 2015 tulvahdus ei ollut hallittu, Hokkanen sanoo viitaten lukuista turvapaikanhakijoiden tuloon Suomeen ja muualle Eurooppaan tuolloin.

Nyt Suomeen on tullut paljon ukrainalaisia sodan jaloista. Hokkanen painottaa, että harva suomalainen sanoisi, ettei ukrainalaisia saisi päästää maahan.

– Toivon mukaan heistä mahdollisimman moni jää Suomeen, kotiutuu tänne ja rupeaa tekemään täällä töitä. Me tarvitsemme heitä. Sitä paitsi heidän on paljon helpompi integroitua kuin – sanokaamme – Lähi-idän tulijoiden, Hokkanen uskoo.

Työperäistä maahanmuuttoa Hokkanen lisäisi.

– Ilman muuta. Se on meille melkein, voi sanoa, elinehto. Eivät suomalaiset jaksa sillä tavalla lapsia tehdä kuin pitäisi.

VUONNA 1965 maalaisliitto vaihtoi nimensä keskustapuolueeksi.

Vuonna 1988 puolueesta tuli Suomen keskusta. Tällöin vaihtoehtona oli myös suomalainen keskusta. Jälkimmäinen nimiehdotus, jonka kannalla Hokkanenkin näkyvästi oli, hävisi ylimääräisessä puoluekokouksessa äänin 1048-865.

Hokkanen kertoo kirjassaan harmitelleensa, ettei suomalainen keskusta voittanut.

“Jos perussuomalaiset olisivat joutuneet kilpailemaan Suomalaisen Keskustan kanssa, heidän olisi ollut vaikeampi niin isoa osaa puolelleen lohkaista”, hän kirjoittaa.

Hän kirjoittaa myös, että suomalaisuutta korostava nimi olisi hillinnyt voitonmarssia, jonka liberalismi teki keskustalaisuuteen 1990-luvulla.

Hokkasen mielestä sekä keskustan että perussuomalaisten kannatusluvut 2020-luvun alussa “selittyvät eniten Juha Sipilän virheestä, kun hän karkotti Jussi Halla-ahon johtoon siirtyneen perussuomalaispuolueen hallituksestaan”.

“Hallitusvastuussa halla-aholainen perussuomalaisuus olisi joutunut maltillistumaan. Eikä sen vaikutus kumppaneihin olisi vain huonoon suuntaan vienyt”, Hokkanen katsoo.

MUTTA kuinka tosissaan Hokkanen on väitteensä kanssa, että nimi suomalainen keskusta olisi todella voinut padota kannatuksen siirtymistä perussuomalaisille.

– Aika tosissani, hän vastaa Demokraatille.

Hokkanen uskoo, että nimellä olisi mennyt “keskimäärin pikkuisen paremmin”. Se kantaa mukanaan aatesisältöä aivan kuten SDP:n nimessä ovat sosialismi ja demokratia, kun taas muoto Suomen keskusta viittaa enemmänkin vain sijaintiin poliittisella janalla.

– Luulen, että epiteetissä (määrittelevä sana) suomalainen on enemmän tunnetta kuin epiteetissä Suomen. Ja tunneperäistähän tämä on aika paljon ollut tämä hyökkäys siltä puolelta meitä vastaan, että me emme ole suomalais-kansallinen puolue. Kyllä me sitä olemme.

Enää tässä vaiheessa nimenvaihdos ei ole Hokkasen mielestä kuitenkaan tarpeellinen.