Täysistunnossa keskusteltiin hallituksen vuoden toisesta lisätalousarviosta.

– Nettovelanotto pienenee, mutta puheista huolimatta velaksi eläminen jatkuu suhdannehuipullakin, eli jäljelle jää 1,2 miljardin alijäämä budjettitalouteen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Sipilän hallitus esittää viimeiselle vuodelleen suurempaa velanottoa kuin tälle vuodelle, eli voidaan hyvinkin puhua vaalibudjetista, Harakka totesi puheenvuorossaan.

– Nyt jos koskaan olisi ollut tilaisuus varautua 2020-luvun haasteisiin ja kiinnittää turvavyöt ennen kuin kauppasotien, EU:n populistien ja lisääntyvän arvaamattomuuden aiheuttama turbulenssi täydellä voimalla iskee, Harakka jatkoi.

– Se on rakenteellisen alajäämän eli suhdanteista putsatun alijäämän tavoite. Puolueeton arviointielin eli Talouspolitiikan arviointineuvosto toteaa, että hallitus jää jälkeen itse asettamastaan tavoitteesta, mikä kertoo karusti, että juuri nyt oli väärä hetki löysätä finanssipolitiikkaa ja jaella veronalennuksia omille eturyhmille, Harakka sanoi.

Harakka summaa hallituksen jättävän pahan perinnön seuraajalleen.

– Se on tuhlaajapoika. Taskut työnnettiin täyteen rahaa, silti velat vain kasvavat, sekä ulkomaille että tulevaisuudelle.
Kestävyysvaje on edelleen yli kolmen prosenttiyksikön luokkaa. Hallituksen itselleen asettama tavoite kuroa kymmenen miljardin euron kestävyysvaje nollaan on epäonnistunut täysin. Valtiovarainministeriön tuoreen arvion mukaan vain kolme miljardia saatiin kasaan.

Harakka sanoi edellisen hallituksen sopeuttaneen julkista taloutta paljon kovemmin ottein paljon vaikeammassa taloudellisessa
tilanteessa.

– Se joutui aidosti vaikeiden päätösten eteen, jakamaan kurjuutta, mutta tämä on ollut pullamössöhallitus. Tämä on se iso kuva. Kun lisäksi hallitus ei ole pystynyt aloittamaan niitä uudistuksia, jotka ovat välttämättömiä 2020-luvun kasvun ja työllisyyden edistämiseksi, perintö on ankea.

Harakka huomautti, että kun jo seuraavana vuonna kasvun ennustetaan puolittuvan, kiristämisen lisäksi tarvitaan investointeja
tulevaisuuteen, ennen kaikkea oppimiseen ja tutkimukseen.

– Aidosti maksuton toinen aste oppivelvollisuutta laajentamalla, asteittain maksuton varhaiskasvatus, perhevapaauudistus,
sosiaaliturvauudistus ja työllistävä verouudistus olisivat voineet lähteä pääosin käyntiin jo tämän vuoden budjetissa. Mutta kuten tiedetään, ministeri Saarikko (kesk.) ilmestyi kertomaan, että tämä hallitus ei pysty perhevapaauudistusta käynnistämään.

Harakka löysi hallituksen lisätalousarviosta myös pieniä myönteisiä eriä.

– Tietenkin veteraanien kuntoutukseen ja kotipalveluiden kaikkien eduskuntapuoluedien kesken sovittu lisäys on paikallaan, varsinkin paikkaamaan varsinaisessa budjetissa käsittämättömästi veteraaneihin tehtyjä leikkauksia. Lyhytkestoiseen koulutukseen ja maahanmuuttajien kielikoulutukseen vihdoin viimein panostuksia. Osaajia houkuttelevaan ohjelmaan lisätään määrärahoja, joskin en ole varma niiden oikeasta kohdennuksesta, Harakka luetteli.

– Sen sijaan nykyisen pullonkaulan purkamiseen eli tuhansien työlupaa yli vuoden odottaneiden ammattilaisten jonoa ei vieläkään ryhdytä poistamaan yksinkertaisesti työvoimaa lisäämällä. Tämä on käsittämätöntä ja kansantaloudelle kallista vetkuttelua. Miksi lähdetään kampanjoimaan ulkomaille kun jo nyt maassa olevat, odottelevat ja pian kai myös
turhautuneina poistuvat osaajat eivät saa varmuutta työnsä tekemisestä ja asettumisesta Suomeen.

Harakka kiitti erikseen myös Verohallinnolle osoitetusta määrärahasta, jollainen löytyy myös SDP:n vaihtoehtobudjetista.

– Niin ikään on tärkeä lisätä pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusmahdollisuuksia EU-rahastojen avulla pk-yritysaloitetta kasvattamalla. Näistä kaikista pienistä perunoista kiitos, vaikka vatsa ei paljon täytykään. Jos vene vuotaa, ei vedessä paikkailu auta. Mutta onneksi virta vie, niin ei haittaa vaikka airot hukkuivat, Harakka päätti.