OP Pohjolan suuryrityskyselyn mukaan suuryritykset ovat yleisimmin kartoittaneet asiakas- ja markkinamahdollisuuksia. Monet ovat myös tutkineet mahdollisuuksia rekrytoida työvoimaa, hankkia raaka-aineita tai sijoittaa tuotantoa Ukrainaan.

- Se, että suomalaiset suuryritykset kartoittavat liiketoimintamahdollisuuksia Ukrainassa, kertoo strategisesta optimismista: yritykset valmistautuvat sodan jälkeiseen taloudelliseen elpymiseen ja rauhan avaamiin mahdollisuuksiin, sanoi OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi tiedotteessa.

ENNEN Venäjän vuonna 2022 alkanutta hyökkäyssotaa Ukrainassa toimi 35 prosenttia tutkimukseen vastanneista suuryrityksistä ja 46 prosentilla oli liiketoimintaa Venäjällä.

Kysely selvitti myös näkemyksiä Nato-jäsenyyden vaikutuksista. Noin puolet vastaajista koki, että jäsenyys on avannut niille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Osuus on noussut verrattuna vuoteen 2023, jolloin se oli noin kolmannes.

Yritysten vastauksista näkyi myös yleisen maanpuolustustahdon vahvistuminen. 87 prosenttia vastanneista sanoi yrityksen olevan valmis palvelemaan Suomen maanpuolustukseen tai puolustusteollisuuteen liittyviä asiakkaita, vaikka se ei olisi yritykselle parasta liiketoimintaa.

- Yrityspäättäjät tietävät, että turvallisuus on edellytys kaikelle liiketoiminnalle. Epävakaa geopoliittinen tilanne laajentaa myös suuryritysten roolia: ne turvaavat osaltaan suomalaisen yhteiskunnan toimintakykyä ja rakentavat luottamusta tulevaisuuteen, Keitaanniemi arvioi.

VUOSITTAISEEN OP:n kyselyyn kerättiin vastauksia 139:stä suuryrityksestä syksyn aikana. Se toteutettiin yhteistyössä Aalto-yliopiston professorien perustaman NIBS-ajatushautomon kanssa.

Vastaajayritysten yhteenlaskettu liikevaihto on tilinpäätöstietojen mukaan 248 miljardia euroa, ja ne työllistävät yhteensä yli 585 000 ihmistä.