Kansainvälisten opiskelijoiden taloudellisista haasteista on raportoitu kevään aikana useaan otteeseen mediassa. Samok ja SYL kertaavat yhteisestä kannanotossaan, että Suomessa opiskelee yhä enemmän kansainvälisiä opiskelijoita, ja heidän osuutensa korkeakouluopiskelijoista kasvaa kovaa vauhtia.

Petteri Orpon (kok) hallituksen päätöksellä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta kansainvälisiltä opiskelijoilta aletaan 1. elokuuta 2026 alkaen periä korkeampia koulutuksen kustannukset kattavia lukukausimaksuja.

Tiedotteen mukaan ne voivat nousta tietyillä aloilla jopa 28 000 euroon vuodessa. Lisäksi opiskelijoilla tulee olla 800 euroa käytössä kuukausittain elinkustannusten kattamiseen sekä yksityinen vakuutus opiskellessaan Suomessa.

KANNANOTOSSA muistutetaan, että työpaikan löytäminen Suomesta on tällä hetkellä hyvin vaikeaa erityisesti ilman kotimaisten kielten osaamista.

– Suomessa arviolta 75 prosenttia avoimista työpaikoista on piilotyöpaikkoja, mikä tarkoittaa, että niistä ei ilmoiteta julkisesti. Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että vieraskielinen nimi johtaa harvempiin työhaastattelukutsuihin, siinä todetaan.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen elinkustannukset ovat myös Euroopan korkeimpien joukossa. Samanaikaisesti opiskelija-asunnoista on huutava pula eri puolilla maata, mikä lisää kansainvälisten opiskelijoiden toimeentulon haasteita.

JÄRJESTÖT muistuttavat myös, että Suomen huoltosuhde heikkenee ja väestö vanhenee.

– Työllistymisen ollessa haastavaa ja elinkustannusten korkeita, vastavalmistuneet kansainväliset opiskelijat ajetaan etsimään työmahdollisuuksia ja parempia elinolosuhteita Suomen ulkopuolelta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että lukukausimaksut eivät toimi niin kuin ne oli tarkoitettu – lukukausimaksuja kun perusteltiin kannustimena Suomeen jäämiselle ja työllistymiselle, tiedotteessa sanotaan.

Samokin ja SYLin näkemys on, että kansainväliset opiskelijat kohtaavat Suomessa taloudellisia haasteita, jotka vaativat hallitukselta, työnantajilta ja korkeakouluilta koordinoituja toimenpiteitä.

TIEDOTTEEN mukaan niitä voisivat olla kansainvälisten opiskelijoiden pääsy tutkintoon tähtäävien korkeakouluopintojen suorittamista taloudellisesti tukevien kannustimien piiriin ja tukipalvelujen tarjoaminen valmistumisen jälkeen.

Työnantajien tulisi uudelleenarvioida korkean kotimaisen kielitaidon välttämättömyyttä työnsaannissa ja lisätä anonyymin rekrytoinnin ja positiivisen erityiskohtelun käyttöä.

Lisäksi tulisi luoda kannustimia työnantajien tarjoamille kielikoulutuksille, puuttua aktiivisesti syrjintään työnhaussa ja kehitettää kattava, korkeakoulujen autonomiaa kunnioittava apurahajärjestelmä.

– Korkeakoulujen on myös vahvistettava työelämäpalvelujaan ja varmistettava eettisesti toimiva opiskelijarekrytointi. Kansainvälisille hakijoille on tarjottava realistinen kuva opiskelusta ja elämisestä Suomessa, tiedotteessa painotetaan.