Hän ihmetteli, miksi uusi sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin (ps.) piti tärkeimpänä ensi töikseen vakuuttaa hoitavansa sadan miljoonan euron lisäsäästöt.

– Miksi näin, eikä esimerkiksi keskitytty juuri vanhushoivaan ja sen järkyttävimpinä ilmentyminä viime aikojen epäselviin kuolemantapauksiin? Jokaisen luvun takana on ihmisiä: vanhuksia, heidän omaisiaan, hoitohenkilökuntaa, jotka uupuvat ja joiden työpaikat ovat silti vaarassa.

– Siinä ei teknologiasta ole apua, jos yksiköissä ei vain ole tarpeeksi henkilökuntaa, lähihoitajana työskennellyt Laine-Nousimaa sanoi.

RYDMAN toisti useissa vastauksissa lempiteemaansa eli huolta hoitohenkilökunnan kielitaidosta.

– Etenkin vanhusten hoidossa on elintärkeää, että henkilöstö osaa kotimaisia kieliä. Tulen tekemään mahdollisimman pian esityksiä, joilla tämä varmistetaan.

SDP:n lääkäriedustaja Aki Lindén totesi puheenvuoronsa aluksi, ettei ole koskaan pitänyt vastaavanlaista puhetta eikä se ole helppoa nytkään.

– Läheiseni on ollut nyt 1045 päivää ympärivuorokautisessa hoidossa. Ainakin puolet yksikön henkilökunnasta on maahanmuuttajataustaisia; viimeksi kun kävin, iltavuorossa taas kaikki kolme.

– He hoitavat kaiken kuten pitää, riippumatta kielitaitonsa hieman vaihtelevasta tasosta. Vaikea nähdä, että nämä ihmiset olisivat vanhustenhoidon suurin ongelma – ja mistä jo valmiiksi aliresurssoidusta palvelusta voidaan vielä leikata 50 miljoonaa lisää, hän kysyi.

Myös SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen haastoi Rydmania siitä, että tämä on valmis leikkaamaan jo valmiiksi kriisissä olevista vanhuspalveluista.

– Eikö todellakaan löydy muita leikkauskohteita?

Rydman vastasi, että ”siihen voi aivan varmasti luottaa, että löydän leikkauskohteita”. Hän muistutti myös SDP:n sitoutumisesta velkajarruun.

MUISTA oppositioedustajista Hilkka Kemppi (kesk.) kommentoi, että hallituksella on ollut käytössä hyvinvointialueille ja koko sote-sektorille vain keskittäminen, näivettäminen ja ”leikkaaminen, leikkaaminen ja leikkaaminen”.

Vihreiden Saara Hyrkkö ja Bella Forsgren muistuttivat puheenvuoroissaan, että Suomessa sitä, että yhteiskunnan voi luottaa hoitavan haavoittuvassa asemissa olevat – kuten lapset, lastensuojelun asiakkaat, vammaiset ja vanhukset – on kutsuttu hyvinvointivaltioksi.

– Siitä on oltu ylpeitä. Nyt ministeri Rydman kutsuu sitä valtioriippuvaisuudeksi, josta on päästävä eroon.

Perinteisesti vastaava puhe on kuulunut enemmän kokoomuksen oikean laidan kuin perussuomalaisten retoriikkaan.